Ero sivun ”Etiäinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 1: Rivi 1:
'''Etiäinen''' on etukäteinen kokemus jonkun henkilön tulemisesta esimerkiksi pihaan tai taloon, ennen kuin henkilö oikeasti tulee. Kokemus toistuu sitten samanlaisena, kun henkilö oikeasti tulee. Ihmiset saattavat kuulla esimerkiksi perheenjäsenensä kävelevän pihaan, avaavan oven, jopa nähdä tämän hahmon tai varjon, kunnes huomaavat, ettei tämä oikeasti vielä tullutkaan. Pian perheenjäsen kuitenkin tulee ja toistaa saman kuin etiäisensä.
'''Etiäinen''' on etukäteinen kokemus jonkun henkilön tulemisesta esimerkiksi pihaan tai taloon, ennen kuin henkilö todella tulee. Kokemus toistuu sitten samanlaisena, kun henkilö oikeasti tulee. Ihmiset saattavat kuulla esimerkiksi perheenjäsenensä kävelevän pihaan, avaavan oven, jopa nähdä tämän hahmon tai varjon, kunnes huomaavat, ettei tämä todellisuudessa vielä tullutkaan. Pian perheenjäsen kuitenkin tulee ja toistaa saman kuin etiäisensä.


Etiäinen on kansanuskomus, jolle ei ole tieteellisiä perusteita.
Etiäinen on kansanuskomus, jolle ei ole tieteellisiä perusteita.
Rivi 5: Rivi 5:
Suomessa etiäiset kuuluvat niin [[kansanperinne|kansanperinteeseen]] kuin joidenkin arkielämäänkin varsinkin Lapissa.
Suomessa etiäiset kuuluvat niin [[kansanperinne|kansanperinteeseen]] kuin joidenkin arkielämäänkin varsinkin Lapissa.


Etiäisiä on selitetty lähinnä [[psykologia]]n keinoin mm. siten, että kotiintulijaa odottavan ihmisen mielikuvitus voi muokata vaikkapa kissan tai tuulen liikehdintää tai talon narinaa tuntumaan siltä, että joku olisi tulossa. Sitten kun odotettu henkilö piakkoin tulee, odottaja muistaa kokemansa "etiäisen", ja muokkaa vielä muistikuviaan siten, että ne todella vastasivat henkilön saapumisen aiheuttamia ääniä. Jos taas käy niin, että odotettu henkilö ei saavukaan, odottaja unohtaa kokemansa "potentiaalisen etiäisen". Itse asiassa toista saapuvaksi kaipaavat saattavat kokea paljonkin sellaisia toiveita herättäviä kokemuksia, jotka myöhemmin voidaan tarvittaessa nähdä etiäisinä.
Etiäisiä on selitetty lähinnä [[psykologia]]n keinoin mm. siten, että kotiintulijaa odottavan ihmisen mielikuvitus voi muokata vaikkapa kissan tai tuulen liikehdintää tai talon narinaa tuntumaan siltä, että joku olisi tulossa. Sitten kun odotettu henkilö piakkoin tulee, odottaja muistaa kokemansa "etiäisen", ja muokkaa vielä muistikuviaan siten, että ne todella vastasivat henkilön saapumisen aiheuttamia ääniä. Jos taas käy niin, että odotettu henkilö ei saavukaan, odottaja unohtaa kokemansa "mahdollisen etiäisen". Itse asiassa toista saapuvaksi kaipaavat saattavat kokea paljonkin sellaisia toiveita herättäviä kokemuksia, jotka myöhemmin voidaan tarvittaessa nähdä etiäisinä.


Etiäisten arvellaan olevan myös ehkä peruja ajalta, jolloin asuintalojen välillä oli huomattavan pitkä matka, useita kilometrejä. Tällöin vierailijoista saattoi huomauttaa "etiäis-aistimus" ja vieraan tuloon osattiin varautua. Nyttemmin uudemmilla sukupolvilla on tämä taito on vähitellen hävinnyt.
Etiäisten arvellaan olevan myös ehkä peruja ajalta, jolloin asuintalojen välillä oli huomattavan pitkä matka, useita kilometrejä. Tällöin vierailijoista saattoi huomauttaa "etiäis-aistimus" ja vieraan tuloon osattiin varautua. Nyttemmin uudemmilla sukupolvilla on tämä taito on vähitellen hävinnyt.

Versio 29. marraskuuta 2007 kello 20.07

Etiäinen on etukäteinen kokemus jonkun henkilön tulemisesta esimerkiksi pihaan tai taloon, ennen kuin henkilö todella tulee. Kokemus toistuu sitten samanlaisena, kun henkilö oikeasti tulee. Ihmiset saattavat kuulla esimerkiksi perheenjäsenensä kävelevän pihaan, avaavan oven, jopa nähdä tämän hahmon tai varjon, kunnes huomaavat, ettei tämä todellisuudessa vielä tullutkaan. Pian perheenjäsen kuitenkin tulee ja toistaa saman kuin etiäisensä.

Etiäinen on kansanuskomus, jolle ei ole tieteellisiä perusteita.

Suomessa etiäiset kuuluvat niin kansanperinteeseen kuin joidenkin arkielämäänkin varsinkin Lapissa.

Etiäisiä on selitetty lähinnä psykologian keinoin mm. siten, että kotiintulijaa odottavan ihmisen mielikuvitus voi muokata vaikkapa kissan tai tuulen liikehdintää tai talon narinaa tuntumaan siltä, että joku olisi tulossa. Sitten kun odotettu henkilö piakkoin tulee, odottaja muistaa kokemansa "etiäisen", ja muokkaa vielä muistikuviaan siten, että ne todella vastasivat henkilön saapumisen aiheuttamia ääniä. Jos taas käy niin, että odotettu henkilö ei saavukaan, odottaja unohtaa kokemansa "mahdollisen etiäisen". Itse asiassa toista saapuvaksi kaipaavat saattavat kokea paljonkin sellaisia toiveita herättäviä kokemuksia, jotka myöhemmin voidaan tarvittaessa nähdä etiäisinä.

Etiäisten arvellaan olevan myös ehkä peruja ajalta, jolloin asuintalojen välillä oli huomattavan pitkä matka, useita kilometrejä. Tällöin vierailijoista saattoi huomauttaa "etiäis-aistimus" ja vieraan tuloon osattiin varautua. Nyttemmin uudemmilla sukupolvilla on tämä taito on vähitellen hävinnyt.