Ero sivun ”Viiksiympyräsuiset” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
'viralliseen' suom. nimistöön |
p siirsi sivun ”Limanahkiaiset” uudelle nimelle ”Viiksiympyräsuiset”: Myxini-luokan oikea nimi |
(ei mitään eroa)
|
Versio 23. marraskuuta 2007 kello 03.43
Viiksiympyräsuiset | |
---|---|
Limaaja Myxine glutinosa |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viiksiympyräsuiset Myxini |
Lahko ja heimo | |
|
|
Katso myös | |
Viiksiympyräsuiset Wikispeciesissä |
Viiksiympyräsuiset (Myxini) on erittäin alkeellisten leuattomien kalojen luokka, johon kuuluu vain yksi lahko limaajakalat (l. limanahkiaiset) ja yksi heimo limaajat ja siinä seitsemän sukua.[1][2] Yksittäisiä lajeja tunnetaan noin 65. Limaajakalat ovat reilun puolen metrin pituisiksi kasvavia merten pohjaeläimiä, jotka syövät raatoja ja selkärangattomia. Ryhmän ainoan tunnetun fossiililöydön (Myxinikela siroka) perusteella on todettu viiksiympyräsuisten säilyneen jokseenkin muuttumattomina noin 300 miljoonan vuoden ajan.
Anatomisia piirteitä
Viiksiympyräsuisilla (limaajakaloilla) on pyörä suu, jossa ei ole leukoja. Suussa on yksi hammas, mutta lihaksikkaasta kielestä kasvaa kaksi riviä teräviä hampaita, joiden ansiosta kieli toimii raastinraudan tapaan. Vaikka viiksiympyräsuiset usein luetaan selkärankaisiin, niillä ei ole selkärankaa, eikä juuri muutakaan luustontapaista. Alkeellinen pääkallo muodostuu rustosta ja on huomattavasti ympyräsuistenkin (nahkiaisten) kalloa yksinkertaisempi.
Limaajakaloille tunnusomaisia piirteitä ovat myös suuta ympäröivät pehmeät ulokkeet sekä evättömyys (vain vatsaevä, joka jatkuu hiukan selkäpuolelle). Kidusaukkoja on yhdestä kuuteentoista. Silmät ovat hyvin kehittymättömät. Vartalon sivuilla on noin 200 kookasta rauhasta, joista eläin erittää nopeasti suuria määriä limaa, joka veden kanssa muodostaa hyvin tahmean seoksen. Lima tekee eläinten käsittelystä vaikeaa ja suojaa tehokkaasti pedoilta.
Sisäelimiltään limaajakalat muistuttavat selkärangattomia. Niillä on osittain avoin verenkierto eli veri pääsee virtaamaan myös verisuonten ulkopuolella. Veren liikuttamisesta vastaa useita sydämiä, joiden toiminnan säätely (jos sellaista edes on) tapahtuu hormonitoiminnan välityksellä. Aineenvaihdunta on erittäin hidasta ja ruokailuaan kala voi olla syömättä seitsemän kuukautta.
Lisääntyminen
Limaajakalojen lisääntymisestä ei tiedetä juuri mitään. Naaras munii muutamia parin senttimetrin pituista munia, joista kuoriutuu aikuisenkaltaisia poikasia. Useimmista leuallisista kaloista ja myös leuattomista nahkiaisista poiketen limaajakaloilla ei ole erillistä toukkavaihetta, vaan poikaset syntyvät aikuisenkaltaisina. Syntyessään limaajakalat ovat hermafrodiitteja, mutta aikuisina ne ovat joko koiraita tai naaraita sukupuolijakauman ollessa varsin epätasainen: yhtä koirasta kohti populaatiossa on noin sata naarasta. Aikuiset limaajakalat voivat edelleen vaihtaa sukupuoltaan mikäli tarve sitä vaatii.
Katso myös
- Limaaja (limanahkiainen) Myxine glutinosa
Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ Varjo, M., Koli, L., Dahlström, H. Maailman kalojen nimet. Suomen Biologian Seura Vanamo. Porvoo 2004. ISBN 951-9198-13-0.
Aiheesta muualla
- Introduction to the Myxini Regents of the University of California. (englanniksi)
- Patrick Max Marshall: Myxinidae Information Mudminnow Fish Information Services. (englanniksi)
- Hagfish Oceanlink. (englanniksi)