Ero sivun ”Kornetti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Panomunakolkytäviis (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän DorganBot tekemään versioon. |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Ratsuväki|Ratsuväen]] yksikköä on kutsuttu kornetiksi ilmeisesti mukana kulkeneen kornetinsoittajan mukaan. Se on myös käytöstä poistunut [[sotilasarvo]], joka vastasi muiden aselajien [[vänrikki|vänrikkiä]]. |
[[Ratsuväki|Ratsuväen]] yksikköä on kutsuttu kornetiksi ilmeisesti mukana kulkeneen kornetinsoittajan mukaan. Se on myös käytöstä poistunut [[sotilasarvo]], joka vastasi muiden aselajien [[vänrikki|vänrikkiä]]. |
||
Esimerkiksi [[Suomen marsalkka]] [[ |
Esimerkiksi [[Suomen marsalkka]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] valmistui tähän arvoon vuonna [[1889]] [[Nikolain ratsuväkikoulu|Nikolain ratsuväkikoulusta]] [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]]. [[Daniel Cajanus]] palveli 1720- ja 1730-lukujen vaihteessa kornettina Puolan kuninkaan August II Väkevän hovissa Dresdenissä. |
||
{{Tynkä/Soitin}} |
{{Tynkä/Soitin}} |
||
Versio 22. marraskuuta 2007 kello 10.30
Kornetti on vaskipuhallin, joka läheisesti muistuttaa trumpettia, mutta on pehmeä-äänisempänä lähempänä käyrätorvea.
Sotilastermi
Ratsuväen yksikköä on kutsuttu kornetiksi ilmeisesti mukana kulkeneen kornetinsoittajan mukaan. Se on myös käytöstä poistunut sotilasarvo, joka vastasi muiden aselajien vänrikkiä.
Esimerkiksi Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim valmistui tähän arvoon vuonna 1889 Nikolain ratsuväkikoulusta Pietarista. Daniel Cajanus palveli 1720- ja 1730-lukujen vaihteessa kornettina Puolan kuninkaan August II Väkevän hovissa Dresdenissä.