Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
fix, kh, Trivia-otsikko pois |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, |
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa [[Apatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]] |
||
Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]4)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[ |
'''Väyryneniitti''' (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]4)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] Viitaniemen [[litium]]mineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan. |
||
Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[Geologia|geologian]] ja [[Mineralogia|mineralogian]] professorin, Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan. |
|||
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen. |
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen. |
||
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei |
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa, ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinänsä ole arvokas, mutta sen vaikean saatavuuden vuoksi sen hinta on yleensä kuitenkin korkea, kuten muitakin vastaavanlaisten harvinaisten mineraalien. |
||
== |
==Viitaniemen louhos== |
||
⚫ | Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty useita harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina, joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia) mineraaleja, joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat muun muassa [[moriniitti]] ja louhoksen mukaan nimetty [[viitaniemiitti]]. |
||
⚫ | Viitaniemen litiummalmiesiintymä löytyi sattumalta maanomistajan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää, ja ne toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä, ja muutaman vuoden päästä alueelle perustettiin litiumlouhos. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
*[http://www.gtk.fi GTK - Geologian tutkimuskeskus] |
*[http://www.gtk.fi GTK - Geologian tutkimuskeskus] |
||
*Hytönen, Kai 1999: ''Suomen mineraalit.'' Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454 |
*Hytönen, Kai 1999: ''Suomen mineraalit.'' Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454 |
||
{{tynkä}} |
|||
[[Luokka:Mineraalit]] |
[[Luokka:Mineraalit]] |
Versio 16. marraskuuta 2007 kello 08.34
Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty GTK:n geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa, ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinänsä ole arvokas, mutta sen vaikean saatavuuden vuoksi sen hinta on yleensä kuitenkin korkea, kuten muitakin vastaavanlaisten harvinaisten mineraalien.
Viitaniemen louhos
Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty useita harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina, joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia) mineraaleja, joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat muun muassa moriniitti ja louhoksen mukaan nimetty viitaniemiitti.
Viitaniemen litiummalmiesiintymä löytyi sattumalta maanomistajan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää, ja ne toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä, ja muutaman vuoden päästä alueelle perustettiin litiumlouhos.
Lähteet
- GTK - Geologian tutkimuskeskus
- Hytönen, Kai 1999: Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454