Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, valeanharmaa mineraali on herderiittiä jota ympäröi tummanharmaa [[Fluoriapatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]] |
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, valeanharmaa mineraali on herderiittiä jota ympäröi tummanharmaa [[Fluoriapatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]] |
||
== Väyryneniitti |
== Väyryneniitti == |
||
Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]4)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Er%C3%A4j%C3%A4rvi|Eräjäven]] Viitaniemen [[Litium|litium]]mineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta, eikä mistään muusta paikasta maapallolta. |
|||
Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[Geologia|geologian]] ja [[Mineralogia|mineralogian]] professorin, Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan. |
Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[Geologia|geologian]] ja [[Mineralogia|mineralogian]] professorin, Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan. |
||
Versio 16. marraskuuta 2007 kello 06.17
Väyryneniitti
Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjäven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta, eikä mistään muusta paikasta maapallolta.
Mineraali on nimetty GTK:n geologian ja mineralogian professorin, Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja minerali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinäänsä ole arvokas, mutta sen vaikean saatavuuden vuoksi sitä kuitenkin yleensä myydään korkeaan hintaan, kuten muitakin vastaavanlaisia harvinaisia mineraaleja.
Triviaa
- Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty useita harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia) mineraaleja joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat mm. moriniitti ja louhoksen mukaan nimetty viitaniemiitti.
- Viitaniemen litiummalmiesiintymä löytyi sattumalta maanomistajan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää jotka toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä ja muutaman vuoden päästä alueelle perustettiin litiumlouhos.
Lähteet
- GTK - Geologian tutkimuskeskus
- Hytönen, Kai 1999: Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454