Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Väyryneniitti (mineraali) == |
== Väyryneniitti (mineraali) == |
||
'''Väyryneniitti''' (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]4)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjäven Viitaniemen [[Litium|litium]]mineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta, eikä mistään muusta paikasta maapallolta. |
'''Väyryneniitti''' (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]4)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Er%C3%A4j%C3%A4rvi|Eräjäven]] Viitaniemen [[Litium|litium]]mineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta, eikä mistään muusta paikasta maapallolta. |
||
Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[Geologia|geologian]] ja [[ |
Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[Geologia|geologian]] ja [[Mineralogia|mineralogian]] professorin, Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan. |
||
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja minerali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen. |
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja minerali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen. |
||
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinäänsä ole arvokas, mutta sen vaikean saatavuuden vuoksi sitä kuitenkin yleensä myydään korkeaan hintaan, kuten |
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinäänsä ole arvokas, mutta sen vaikean saatavuuden vuoksi sitä kuitenkin yleensä myydään korkeaan hintaan, kuten muitakin vastaavanlaisia harvinaisia mineraaleja. |
||
== Triviaa == |
== Triviaa == |
||
* Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty muitakin harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä mineraaleja joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. |
* Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty muitakin harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia) mineraaleja joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat mm. '''moriniitti''' ja louhoksen mukaan nimetty '''viitaniemiitti'''. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 16. marraskuuta 2007 kello 05.15
Väyryneniitti (mineraali)
Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjäven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta, eikä mistään muusta paikasta maapallolta.
Mineraali on nimetty GTK:n geologian ja mineralogian professorin, Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja minerali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinäänsä ole arvokas, mutta sen vaikean saatavuuden vuoksi sitä kuitenkin yleensä myydään korkeaan hintaan, kuten muitakin vastaavanlaisia harvinaisia mineraaleja.
Triviaa
- Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty muitakin harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia) mineraaleja joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat mm. moriniitti ja louhoksen mukaan nimetty viitaniemiitti.
Lähteet
- GTK - Geologian tutkimuskeskus
- Hytönen, Kai 1999: Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454