Ero sivun ”Pyroklastinen virta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti lisäsi: no:Pyroklastisk strøm |
||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
[[nl:Pyroclastische stroom]] |
[[nl:Pyroclastische stroom]] |
||
[[ja:火砕流]] |
[[ja:火砕流]] |
||
[[no:Pyroklastisk strøm]] |
|||
[[pl:Lawina piroklastyczna]] |
[[pl:Lawina piroklastyczna]] |
||
[[pt:Fluxo piroclástico]] |
[[pt:Fluxo piroclástico]] |
Versio 12. marraskuuta 2007 kello 04.17
Pyroklastinen tuhkapilvi (tai tefrapilvi ransk. nuée ardente "hehkuva pilvi".) on kuuma purkauspilvi jollainen syntyy joissakin tulivuorenpurkauksissa. Pyroklastinen on vapaasti suomennettuna "tulen rikkoma" ja tefra "tuhka". Se on sekoitus tuhkaa, sulaa laavaa pisaroina sekä tulivuoren purkauskaasuja. Tätä seosta sanotaan tefraksi. Pyroklastinen tefrapilvi purkautuu jopa 150 km/h nopeudella ja liikkuu tulivuoren rinnettä alaspäin niin suurella nopeudella, ettei juoksemalla yleensä pääse pakoon. Tefrapilven lämpötila on 100-800 astetta, joten se keittää tai hiillyttää ihmiset. Pyroklastinen tuhkapilvi ikään kuin virtaa vuoren rinnettä alaspäin.
Tefrapilvien koko vaihtelee muutamista sadoista kuutiometreistä jopa yli tuhanteen kuutiokilometriin. Suuria, satojen tai tuhansien kuutiokilometrien kokoisia pyrokolastisia pilviä, syntyy vain valtavan suurissa harvinaisissa purkauksissa. Niissä kuuma purkauspilvi saattaa ulottua jopa satojen kilometrien päähän. Tällaisia pilviä ei ole kuitenkaan esiintynyt satoihin tuhansiin vuosiin.
Pilvi koostuu yleensä kahdesta osasta: "tyvivirrasta", joka myötäilee maastoa, ja koostuu suuremmista lohkareista ja kivistä, ja tuhkapatsaasta, joka leijuu tyvivirran yllä. Tällainen pilvi syntyi esimerkiksi vuoden 1902 Martiniquen Mount Peleen purkauksessa, joka tappoi kahta lukuun ottamatta kaikki Saint Pierren asukkaat kuumuuteen. Mont Peléen purkauksen yhteydessä käsitettä pyroklastinen pilvi käytettiin ensimmäistä kertaa. [[Ensimmäinen vuosisata|Ensimmäisellä vuosisadalla Vesuviuksesta tullut pyroklastinen pilvi hautasi alleen mm. Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit. Vuonna 1883 räjähtänyt Krakataun tulivuorisaari synnytti meren päällä kulkevan pyroklastisen tuhkapilven.
Hehkuva purkauspilvi liikkuu vaakatasossa, koska monesti purkausaukon päällä oleva laavatappi tai laavakupoli ohjaa
pilven sivusuuntaan. Tefra voi myös ohjautua sivusuuntaan, kun kilometrien korkeuteen noussut purkauspilvi romahtaa alas. Tefra koostuu tuhkasta, joka on alle 2 mm läpimittaisia hiukkasia, lapilleista jotka ovat kooltaan 2-64 mm sekä vulkaanisista pommeista. Geologisesti tefra on yleensä ryoliittista, korkeapiihappoista felsiittistä magmaa.