Ero sivun ”Etrich Taube” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kh, fix |
kuva+ |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:RumplerTaubeInFlight.jpg|thumb|250px|Rumpler Taube]] |
[[Kuva:RumplerTaubeInFlight.jpg|thumb|250px|Rumpler Taube]] |
||
[[Kuva:Jeannin Stahltaube 1.jpg|thumb|Jeannin Stahltaube, Technikmuseum Berlin]] |
|||
[[Kuva:Jeannin Stahltaube 2.jpg|thumb|upright|Jeannin Stahltaube]] |
|||
'''Taube''' on [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] yksitasoinen tiedustelu[[lentokone]], jota oli useita eri versioita. |
'''Taube''' on [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] yksitasoinen tiedustelu[[lentokone]], jota oli useita eri versioita. |
||
| Rivi 24: | Rivi 26: | ||
== Tekniset tiedot == |
== Tekniset tiedot == |
||
[[Kuva:RumplerTaubeDesign1911.jpg|thumb| |
[[Kuva:RumplerTaubeDesign1911.jpg|thumb|250px|Rumbler Tauben piirustukset vuodelta 1911]] |
||
*Ensimmäinen lento: [[Lokakuu]] [[1914]]. |
*Ensimmäinen lento: [[Lokakuu]] [[1914]]. |
||
*[[Moottori]]: yksi 100 hv:n vesijäähdytteinen Mercedes D.I-rivimoottori. |
*[[Moottori]]: yksi 100 hv:n vesijäähdytteinen Mercedes D.I-rivimoottori. |
||
Versio 6. marraskuuta 2007 kello 22.32
Taube on ensimmäisen maailmansodan yksitasoinen tiedustelulentokone, jota oli useita eri versioita.
Kehittäminen ja valmistus
Itävaltalainen insinööri Igo Etrich suunnitteli ensimmäisen vetävällä potkurilla toimivan yksitasonsa vuonna 1909 ja ensimmäisen Tauben prototyypin vuonna 1910. Seuraavana vuonna Etrich myi Rumplerille koneen lisenssivalmistusoikeuden, ja niinpä Rumpler valmistikin useimmat ennen sodan puhkeamista rakennetut Taubet.
Vuodesta 1911 lähtien tuotetut lentokoneet vaihtelivat sekä mitoiltaan että muilta ominaisuuksiltaan, mutta vuonna 1912 ilmaantunutta kaksipaikkaista sotilaskonemuunnosta voitaneen pitää tyypillisenä Rumplerin teelmänä jopa sen vuoksi, että sitä käytettiin eniten.
Sodan alkaessa 4. elokuuta 1914 Italian, Saksan ja Itävalta-Unkarin ilmavoimilla oli käytössään Taubeja tähystys ja koulukoneina. Moni myöhemmin kuuluisaksi tullut saksalainen hävittäjälentäjä opetteli lennonalkeet juuri tällä konetyypillä. Siviilikoneina olleet Taubet pakkoluovutettiin armeijalle ja laaja tuotanto-ohjelma pantiin alkuun.
Näihin aikoihin Rumplerin kanssa käydyn kiistan jälkeen Etrich luopui omistusoikeudestaan suunnitelmaan. Tämä antoi mahdollisuuden valmistaa erilaisia Taube-koneita Saksassa Albatrosin, D.F.W.:n, Gothan, Halberstadtin, Jeannin, Kondorin, Kriegerin, L.V.G.:n, Lubeck-Travemunden ja Rumplerin tehtailla. koneita valmistettiin noin viisisataa kappaletta.
D.F.W.:n ja Jeannin rakentamissa lentokoneissa oli runko teräsvahvisteinen, josta syystä niitä kutsuttiin nimelläStahlTaube, Teräskyyhky. Saksalaisvalmisteisten koneiden moottorien tehot vaihtelivat 70 hv:sta 120 hv:aan. Yleisimmin esiintyi voimalaitteena 100 tai 120 hv:n Mercedes- tai Argus-rivimoottori.
Itävälta-Unkarilla oli käytössään kaksi versiota: 85 hv:n Austro-Daimler-moottorilla varustettu A.I, jossa jäähdytin sijaitsi moottorin päällä, ja 120 hv:n Austro-Daimler -moottorilla varustettu A.II, jonka jäähdytin oli moottorin edessä.
Konetyypin käyttö sodassa
Elokuussa 1914 Taube hankki nopeasti kunniaa ja mainetta taistelukoneena, kun saksalaiset saivat sen avulla varoituksen venäläisten liikkeistä Tannenbergin taistelussa. Saman kuun lopulla luutnantti von Hiddesen pudotti Taubestaan erän pieniä pommeja Pariisiin.
Ominaisuudet
Lentokoneena Taube oli vakaa ja sen ohjausominaisuudet olivat hyvät. Vaikka lentokone oli sodan syttyessä jo neljä vuotta vanha, sen saavutusarvot eivät olleet lainkaan huonot vuosien 1914-1915 muihin konetyyppeihin verratuna.
Tauben ongelmana oli huono ketteryys. Koska lkoneesta puuttui myös aseistus - tosin miehistöllä oli mukanaan revolveri tai ratsuväen kivääri - niin sillä oli vain vähän käyttöä rintamalla enää keväällä 1915. Taube pysyi tämän jälkeen vuoden, parin ajan erittäin käyttökelpoisena harjoituskoneena.
Tekniset tiedot
