Ero sivun ”Pink Fairies” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 31: Rivi 31:
* ''[[Kings of Oblivion]]'' 1973
* ''[[Kings of Oblivion]]'' 1973
* ''[[Flashback]]'' (kokoelma) 1975
* ''[[Flashback]]'' (kokoelma) 1975
* ''[[Live at the Roundhouse 1975]]'' 1982
* ''[[Previously Unreleased]]'' 1982
* ''[[Kill 'Em and Eat 'Em]]'' 1987
* ''[[Kill 'Em and Eat 'Em]]'' 1987
* ''[[Pleasure Island]]'' 1996
* ''[[Pleasure Island]]'' 1996
Rivi 38: Rivi 40:


'''Muut kokoelma- ja livealbumit'''
'''Muut kokoelma- ja livealbumit'''
* ''Live at the Roundhouse 1975'' 1982
* ''Previously Unreleased'' 1984
* ''The Golden Years: 1969–1971'' 1998
* ''The Golden Years: 1969–1971'' 1998
* ''Mescaline and Mandies Round at Uncle Harry's'' 1998
* ''Mescaline and Mandies Round at Uncle Harry's'' 1998

Versio 6. marraskuuta 2007 kello 18.47

Pink Fairies on 1970-luvun alkupuolella toiminut brittiläinen rockyhtye. Yhtye julkaisi kolme albumia vuosina 19711973 ja nautti suurta suosiota underground-piireissä. Pink Fairies esiintyi usein yhdessä Hawkwindin kanssa ja soitti monissa hyväntekeväisyys- ja ilmaiskonserteissa. Yhteiskunnallisten asenteidensa ja suoraviivaisen soittonsa perusteella Pink Fairiesia on pidetty myös punkrockin edelläkävijänä

Historia

Pink Fairies perustettiin vuonna 1970, jolloin Mick Farrenin Deviants-yhtyeessä soittaneet Paul Rudolph (kitara), Duncan Sanderson (basso, laulu) ja Russell Hunter (rummut) liittyivät yhteen rumpali-vokalisti John ”Twink” Adlerin kanssa. Ensimmäinen single ”The Snake” / ”Do It” julkaistiin vuonna 1971 ja debyyttialbumi Never Never Land (julkaisija Polydor) samana vuonna. Albumi menestyi vaihtoehtolistoilla hyvin ja sillä on edelleen kulttimaine. Vuonna 1971 Pink Fairies esiintyi Suomessa Ruisrock-festivaaleilla, tosin ilman Twinkiä.

Twinkin lähdettyä vuoden 1972 alkupuolella henkilökohtaisten syiden takia yhtye jatkoi kolmimiehisenä ja julkaisi albumin What a Bunch of Sweeties (Polydor). Albumi oli hivenen monipuolisempi ja kokeilevampi kuin edeltäjänsä, ja se myös nousi Britannian listalle top-50:een. Yhtyettä kuitenkin kohtasi takaisku, kun kitaristi Paul Rudolph päätti erota (hän liittyi myöhemmin Hawkwindin basistiksi). Tilalle otettiin David Bowien kanssa työskennellyt Mick Wayne. Uusi kokoonpano nauhoitti ja julkaisi singlen ”Well, Well, Well” / ”Hold On”. Sanderson ja Hunter eivät olleet tyytyväisiä Waynen panokseen ja ideoihin ja niimpä kokoonpanoa täydennettiin ottamalla mukaan UFO:ssa jonkin aikaa soittanut kitaristi Larry Wallis. Nelimiehinen kokoonpano jäi lyhytikäiseksi Waynen lähdettyä yhtyeestä.

Kolmimiehinen (Wallis, Sanderson, Hunter) Pink Fairies julkaisi vuonna 1973 Kings of Oblivion -albumin (Polydor). Albumi on hyvin tuotettu ja sisältää monien mielestä hienoja kappaleita (säveltäjänä ja laulajana pääasiassa Wallis), mutta edellisten albumien ”raakuus” ja kiinteys puuttuvat siltä. Yhtye lähti kiertueelle, mutta hajosi melko pian musiikillisiin erimielisyyksiin. Larry Wallis oli halunnut soittaa nopeita kitararock-kappaleita, kun taas Sanderson ja Hunter halusivat soittaa pitkiä jammailuun perustuvia kappaleita. Vuonna 1975 pidettiin vielä jäähyväiskonsertti kaikkien yhtyeessä olleiden jäsenien osallistuessa. Konsertti julkaistiin myöhemmmin lp-levynä.

Hajoamisen jälkeen Pink Fairies on aktivoitunut pariin otteeseen. Vuonna 1976 samaan studioon sattuneet Wallis, Hunter, Sanderson ja kitaristi Martin Stone levyttivät punkrockiin erikoistuneelle levy-yhtiö Stiffille singlen ”Between the Lines” / ”Spoiling for a Fight”. 1987 Acid Daze -festivaaleilla lavalle nousi Pink Fairies kokoonpanonaan Wallis, Sanderson, Hunter ja Twink sekä kitaristi Andy Colqhoun. Kokoonpano teki samana vuonna albumin Kill 'Em and Eat 'Em (Demon Records). Sittemmin Twink on julkaissut 1990-luvulla kaksi albumia Pink Fairies -nimen alla.

2000-luvun alkupuolella Pink Fairiesin kolme ensimmäistä albumia julkaistiin digitaalisesti remasteroituna ja bonuskappalein varustettuina. Japanilainen levy-yhtiö Captain Trip julkaisi vuonna 2005 livetaltioinnin Chinese Cowboys vuonna 1987 tehdyistä reunion-konserteista.

Muusikot

  • John ”Twink” Adler: rummut, laulu 1970–1972
  • Paul Rudolph: kitara 1970–1972
  • Duncan Sanderson: basso, laulu 1970–1973
  • Russell Hunter: rummut 1970–1973
  • Mick Wayne: kitara, laulu 1972
  • Larry Wallis: kitara, laulu 1972–1973
  • Martin Stone: kitara 1976
  • Andy Colquhoun: kitara, laulu 1987

Diskografia

Albumit

Muut kokoelma- ja livealbumit

  • The Golden Years: 1969–1971 1998
  • Mescaline and Mandies Round at Uncle Harry's 1998
  • Uncle Harry 1998
  • Do It! 1999
  • Live at Weeley 1971 1999
  • Chinese Cowboys 2005

Singlet

  • The Snake / Do It 1971
  • I Saw Her Standing There / The Pigs of Uranus 1972
  • Well, Well, Well / Hold On 1972
  • Between the Lines / Spoiling for a Fight 1976

Aiheesta muualla