Ero sivun ”Atomimassa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: br:Mas atomek |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Atomimassasta''' puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien [[massa|massoja]]. Atomimassan yksikkönä käytetään |
'''Atomimassasta''' puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien [[massa|massoja]]. Atomimassan yksikkönä käytetään atomimassayksikköä, jonka tunnus on u tai amu. 1 u on määritelty olevan kahdestoistaosa hiili-isotoopin <sup>12</sup>C massasta. |
||
1u=1,6605402·10<sup>−27</sup>kg |
1u=1,6605402·10<sup>−27</sup>kg |
Versio 4. marraskuuta 2007 kello 21.44
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja. Atomimassan yksikkönä käytetään atomimassayksikköä, jonka tunnus on u tai amu. 1 u on määritelty olevan kahdestoistaosa hiili-isotoopin 12C massasta.
1u=1,6605402·10−27kg
Avogadron luku NA ja mooli on määritelty siten, että mooli ainetta, jonka atomimassa on 1 u, painaa 1 gramman:
- 1 u = 1 g/mol
- 1 g = NA · u
Lähes aina puhuttaessa jonkin alkuaineen atomimassasta, käytetään todellisuudessa suhteellista atomimassaa. Suhteellinen atomimassa on alkuaineen isotooppiseoksen erimassaisten atomien atomimassojen pitoisuuksilla painotettu keskiarvo.
Molekyyleille määritellään vastaavasti molekyylimassa.
Valonnopeus | Newtonin gravitaatiovakio | Tyhjiön permeabiliteetti | Tyhjiön permittiivisyys | Planckin vakio | Diracin vakio | Alkeisvaraus | Hienorakennevakio | Rydbergin vakio
Bohrin säde | Bohrin magnetoni | Ydinmagnetoni | Avogadron vakio | Atomimassayksikkö | Ideaalikaasun moolitilavuus | Moolinen kaasuvakio | Boltzmannin vakio | Faradayn vakio
Stefanin-Boltzmannin vakio | Wienin siirtymälain vakio | Elektronin lepomassa | Protonin lepomassa | Neutronin lepomassa | Alfahiukkasen lepomassa