Ero sivun ”Rataseläimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti lisäsi: hr:Kolnjaci |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
[[fr:Rotifera]] |
[[fr:Rotifera]] |
||
[[gl:Rotifera]] |
[[gl:Rotifera]] |
||
[[hr:Kolnjaci]] |
|||
[[it:Rotifera]] |
[[it:Rotifera]] |
||
[[lt:Verpetės]] |
[[lt:Verpetės]] |
||
Versio 3. marraskuuta 2007 kello 20.27
Malline:Taksonomian alku eläimet Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian domeeni Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian alakunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian loppu
Rataseläimet (Rotatoria) on eläinkunnan pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan n. 2 000 ja Suomestakin 430.
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä.
Esiintyminen
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien planktonissa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen.