Ero sivun ”Etiäinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
w, typo, pieni muokkaus |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Suomessa etiäiset kuuluvat niin [[kansanperinne|kansanperinteeseen]] kuin joidenkin arkielämäänkin varsinkin Lapissa. |
Suomessa etiäiset kuuluvat niin [[kansanperinne|kansanperinteeseen]] kuin joidenkin arkielämäänkin varsinkin Lapissa. |
||
Etiäisiä on selitetty lähinnä [[psykologia]]n keinoin mm. siten, että kotiintulijaa odottavan ihmisen mielikuvitus voi muokata vaikkapa kissan tai tuulen liikehdintää tai talon narinaa tuntumaan siltä, että joku olisi tulossa. |
Etiäisiä on selitetty lähinnä [[psykologia]]n keinoin mm. siten, että kotiintulijaa odottavan ihmisen mielikuvitus voi muokata vaikkapa kissan tai tuulen liikehdintää tai talon narinaa tuntumaan siltä, että joku olisi tulossa. Sitten kun odotettu henkilö piakkoin tulee, odottaja muistaa kokemansa "etiäisen", ja muokkaa vielä muistikuviaan siten, että ne todella vastasivat henkilön saapumisen aiheuttamia ääniä. Jos taas käy niin, että odotettu henkilö ei saavukaan, odottaja unohtaa kokemansa "potentiaalisen etiäisen". Itse asiassa toista saapuvaksi kaipaavat saattavat kokea paljonkin sellaisia toiveita herättäviä kokemuksia, jotka myöhemmin voidaan tarvittaessa nähdä etiäisinä. |
||
[[Luokka:Psykologia]] |
[[Luokka:Psykologia]] |
||
Versio 19. lokakuuta 2007 kello 02.29
Etiäinen on etukäteinen kokemus jonkun henkilön tulemisesta esimerkiksi pihaan tai taloon, ennen kuin henkilö oikeasti tulee. Kokemus toistuu sitten samanlaisena, kun henkilö oikeasti tulee. Ihmiset saattavat kuulla esimerkiksi perheenjäsenensä kävelevän pihaan, avaavan oven, jopa nähdä tämän hahmon tai varjon, kunnes huomaavat, ettei tämä oikeasti vielä tullutkaan. Pian perheenjäsen kuitenkin tulee ja toistaa saman kuin etiäisensä.
Etiäinen on kansanuskomus, jolle ei ole tieteellisiä perusteita.
Suomessa etiäiset kuuluvat niin kansanperinteeseen kuin joidenkin arkielämäänkin varsinkin Lapissa.
Etiäisiä on selitetty lähinnä psykologian keinoin mm. siten, että kotiintulijaa odottavan ihmisen mielikuvitus voi muokata vaikkapa kissan tai tuulen liikehdintää tai talon narinaa tuntumaan siltä, että joku olisi tulossa. Sitten kun odotettu henkilö piakkoin tulee, odottaja muistaa kokemansa "etiäisen", ja muokkaa vielä muistikuviaan siten, että ne todella vastasivat henkilön saapumisen aiheuttamia ääniä. Jos taas käy niin, että odotettu henkilö ei saavukaan, odottaja unohtaa kokemansa "potentiaalisen etiäisen". Itse asiassa toista saapuvaksi kaipaavat saattavat kokea paljonkin sellaisia toiveita herättäviä kokemuksia, jotka myöhemmin voidaan tarvittaessa nähdä etiäisinä.