Ero sivun ”Kevättä ja syksyä -kausi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kevättä ja syksyä -kausi''' (春秋時代 [chūn qiū shí daì] (春秋时代)) vallitsi [[Kiina|Kiinassa]] [[770 eaa.]]– [[476 eaa.]]
'''Kevättä ja syksyä -kausi''' (春秋時代 [chūn qiū shí daì] (春秋时代)) vallitsi [[Kiina|Kiinassa]] [[770 eaa.]]– [[476 eaa.]]
Tällöin [[Zhou-dynastia]]n valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joista suurimpia olivat [[Jin]] ja [[Chu]]. Kungfutse ja monia muita ajattelijoita
Tällöin [[Zhou-dynastia]]n valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joita olivat muun muassa [[Qi]],[[Jin]] ja [[Chu]]. [[Kungfutse]] ja monia muita ajattelijoita
eli tällä kaudella. Virkamiesvaltio alkoi nostaa päätään aikaisemman sukulaisuuteen perustuvan virkapaikkojan sijaan, ja rauta yleistyä.
eli tällä kaudella. Virkamiesvaltio alkoi nostaa päätään aikaisemman sukulaisuuteen perustuvienn virkapaikkojen sijaan, ja rauta yleistyä.
Kevään ja syksyn kaudella vuorottelivat sodat ja diplomatia. Kausi päättyi valtioiden vä'listen sotien lisääntyessä, ja silloin alkoi [[taistelevien valtioiden kausi]].
Kevään ja syksyn kaudella vuorottelivat sodat ja diplomatia. Kausi päättyi valtioiden vä'listen sotien lisääntyessä, ja silloin alkoi [[taistelevien valtioiden kausi]].



Versio 6. lokakuuta 2007 kello 17.35

Kevättä ja syksyä -kausi (春秋時代 [chūn qiū shí daì] (春秋时代)) vallitsi Kiinassa 770 eaa.476 eaa. Tällöin Zhou-dynastian valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joita olivat muun muassa Qi,Jin ja Chu. Kungfutse ja monia muita ajattelijoita eli tällä kaudella. Virkamiesvaltio alkoi nostaa päätään aikaisemman sukulaisuuteen perustuvienn virkapaikkojen sijaan, ja rauta yleistyä. Kevään ja syksyn kaudella vuorottelivat sodat ja diplomatia. Kausi päättyi valtioiden vä'listen sotien lisääntyessä, ja silloin alkoi taistelevien valtioiden kausi.

Kevättä ja syksyä

Kausi alkoi, kun Zhou-dynastian hallitsijoiden oli paettava läntisiltä mailtaan ja siirrettävä pääkaupunkinsa Zongzhousta 宗周 Chengzhouhun 成周 (eli Luoyiin 雒邑, joka on nykyinen Luoyang) Keltaisenjoen altaalla, eivätkä he enää kyenneet laajentamaan alueitaan. (Nimet on tällä sivulla kirjoitettu pinyin-latinisaatiolla, perinteisillä merkeillä ja sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä silloin kun ne poikkeavat perinteisistä. Katso myös Ohje:Tyyliopas/Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit.)

Kevättä ja syksyä -kausi on saanut nimensä Lu-valtion (魯 [lǔ] (鲁)) aikakirjojen mukaan. Näissä aikakirjoissa kuvataan varsin tarkasti poliittiset tapahtumat Lu, Qi (齊 |qí] (齐)), Jin (晉 [jìn] (晋)), Qin (秦 [qín]) ja Chu (楚 [chǔ]) -valtioissa ajalta 722 eaa. - 481 eaa., siten että mainitaan paitsi tapahtumavuodet myös vuodenajat.

Kausi päättyi valtioiden erimielisyyksien lisääntyessä ja melko rauhanomaisen yhdessäelon päättyessä; tällöin Kiina hajosi useaan toisiaan vastaan taistelevaan valtioon. Kevään ja syksyn aikakausi vastaa itäisen Zhou-dynastian ansimmäistä puoliskoa.


Yhteiskuntakehitys

Kevään ja syksyn aikauden Kiinan kartta.

Zhou-kuninkaiden feudaalisen järjestelmän kaaduttua paikallisista lääninherroista tuli hallitsijoita. Muutama tällainen lääni otti valtaansa pienempiä läänejä alueelta ja Zhou-kuninkaiden maita. Alueet olivat jatkuvassa sotatilassa, mikä edellytti armeijan ylläpitoa ja keskusjohdettua valtiota. Poliittisen rakenteensa sai parhaiten järjesteltyä Qi-valtio Guan Zhong:in 管仲 (kuoli 645 eaa.) ohjeistuksella. "Mestari Guanzi" 管子 jakoi alueen hallinnollisiin yksiköihin, järjesti kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat, maanviljelijät ja muut kansalaiset virkamiesten hallinnoimiin yksiköihin. Näitä virkamiehiä palkittiin tai rangaistiin heidän toimiensa onnistumisen perusteella. Tällainen keskittynyt valtio toimi paremmin tilanteissa, joissa tarvittiin järjestäytymistä, esim. sodassa ja julkisissa töissä. Guanzi oli ensimmäinen legalisti. Tämä oli ajatussuunta, josta myöhemmin tuli keskeinen kiinalaisessa keisarikunnassa. Muut valtiot kopioivat tätä järjestelmää yksi kerrallaan, luopuen sukulaisuuksiin pohjautuvasta virkamiesjärjestelmästä. Lääninherralle sukua olevien ministerien (qing 卿) ja sihteerien (dafu 大夫) sijaan palveluun astuivat ammattilaisvirkamiehet nimikkeellä shi 士. Heillä oli myös erityistietoa sotilaallisesta ja siviilitoiminnasta.

Kun merkittävien valtioiden herttuat (gong 公) olivat päässeet Zhoun kuninkaan vallan alta ja itsenäistyneet, he lähettivät uusille alueille omia kannattajiaan. Tällaiset perheet saattoivat itsenäistyä lääninherransa alta, ja näin kävi esimerkiksi Jin-valtiossa perheille Zhao 趙 (赵), Wei 魏 ja Han 韓 (韓).

Viljelykasvien kierrolla saatiin yhä suurempia maa-alueita viljelykelpoisiksi ja ruoantuotanto siten lisääntyi. Myös rautaiset aurat yleistyivät 400-luvulla eaa. Maanviljelijöillä, joiden tuli työskennellä lähes orjamaisesti lääninherran siviili- ja sotilaspalveluksessa, oli niin kutsuttuja kaivopeltoja (kaivon merkin jing 井 mukaan) joissa oli yhdeksän osaa. Keskimmäisen pellon tuotto tuli luovuttaa lääninherralle. Teoriassa kaikki pellot kuuluivat kuninkaalle, mutta kaikissa valtioissa noin kymmenyksen kokoinen viljavero otettiin hiljalleen käyttöön.

Rautaa pidettiin alempiarvoisena metallina, minkä vuoksi sitä käytettiin auroissa muttei juurikaan aseissa. Keramiikan ja pronssisten työkalujen teollinen tuotanto yleistyi Kevättä ja syksyä -kaudella. Valtioiden välillä käytiin sotien ja rauhanneuvottelujen lisäksi myös laajamittaista kauppaa, minkä vuoksi oli alettava tuottaa ja yhdenmukaistaa kolikoita.

Kungfutselaisuus

Kungfutse (Kong Zi 孔子) (551 eaa.-479 eaa.) kaipasi kovasti vanhaa eliittiä riitteineen, jotka nyt osin hylättiin. Pääministerit (xiang 相) saattoivat hallita koko valtiota, niin että varsinainen hallitsija jäi vain nimelliseksi keulakuvaksi. Hänestä hallitsijoiden piti olla hallitsijoita ja alaisten alaisia. Tarkemmin sivuilla Kungfutse ja kungfutselaisuus.

Suurimmat valtiot

Qi (valtio) 齐 - Linzi 臨淄 临淄
Chu (valtio) 楚 - Ying 郢 郢
Qin (valtio) 秦 - Xianyang 咸陽 咸阳
Jin (valtio)
Lu (valtio) 鲁 - Qufu 曲阜 曲阜
Chen (valtio) 陈; - Wanqiu 宛丘; 宛丘
Cai (valtio) 蔡 - Shangcai 上蔡 上蔡
Cao (valtio)
Song (valtio) 宋 - Shangqiu 商丘 商丘
Wei (Kevään ja Syksyn valtio)
Wu (valtio) 吴 - Gusu 姑蘇 姑苏
Yue (valtio) 越 - Kuaiji 會稽 会稽
Hua (valtio)
Zheng (valtio) 郑 - Xinzheng 新鄭
Yan (valtio)

Hallitsijat

Zhou-kuninkaista oli vanhasta pääkaupungista pakenemisen yhteydessä tullut vain nimellisiä valtion päämiehiä; käytännön valtaa pitivät paikalliset lääninherrat. Kauden Zhou-kuninkaat olivat:


Katso myös