Väinö Jokinen

Väinö Jokinen (31. maaliskuuta 1879, Suoniemi – 31. elokuuta 1920, Leningrad) oli suomalainen toimittaja ja kansanedustaja. Jokinen toimi eduskunnassa SDP:n ryhmässä vuosina 1908–1914 ja 1917. Jokinen oli myös punaisen Suomen kansanedustaja (Työväen pääneuvoston jäsen) ja Kansavaltuuskunnan sihteeri.

Pehtori Efraim Jokisen ja Fanny Wilhelmiina Tamlanderin poika kirjoitti ylioppilaaksi 1899. Suomennostöitä hän teki jo koulu- ja opiskeluaikoina, Hämeenlinnalaisen Kanerva-lehden toimittajana hän työskeli 1904–1905, Kansan lehden toimittajana Tampereella 1906–1908, Työmiehen toimittajana ja toimitussihteerinä Helsingissä 1906–1908, Hämeen voiman vastaavana toimittajana Hämeenlinnassa 1908–1912 ja Sosialistin päätoimittajana Turussa 1912–1917.

Jokinen oli SDP:n kansanedustajana 1908-1914 ja 1917 edustaen Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan II varapuhemies 1917 ja toimi myös eduskunnan suuren valiokunnan ja toimitusvaliokunnan puheenjohtajana. Vuonna 1917 Jokinen toimi Suomen Ammattijärjestön sihteerinä ja Suomen sisällissodan aikana hän oli Työväen pääneuvoston sihteeri ja Kansanvaltuuskunnan] lainvalmistelukunnan jäsen.

Sodan loppuvaiheessa Jokinen siirtyi Venäjälle, jossa hän oli Permin neuvoston palveluksessa 1918, Kumous-lehden ja suomalaisten kommunistijulkaisujen toimittajana sekä teki suomennostöitä. Jokinen oli SKP:n keskuskomitean jäsen ja Venäjän kommunistisen puolueen suomalaisten järjestöjen keskustoimiston puheenjohtaja. Jokinen kuoli 31. elokuuta 1920 Pietarissa yhtenä Kuusisen klubin murhien uhreista. Hänet on haudattu Pietarin Marskentälle.

Väinö Jokinen oli naimisissa SDP:n kansanedustaja Alma Jokisen kanssa.

Aiheesta muualla

• Kansanedustajat 1907–2000 matrikkeli Eduskunta.