Ero sivun ”Daakia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Suositeltu artikkeli -tähti: it:Dacia (storia) |
kopioitu ja muokattu tekstiä artikkelista Trajanus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:REmpire-Dacia.png|thumb|Daakia]] |
[[Kuva:REmpire-Dacia.png|thumb|Daakia]] |
||
[[Kuva:Daakian-provinssi.png|right|thumb|400px|Daakian provinssi. ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacia'' eli Ulpia on provinssin ainut tunnettu kapunkin jonka Trajanuksen tiedetään perustaneen.]] |
|||
'''Daakia''' ([[Latina]]ksi ''Dacia'') on muinainen alue Tiszan ja Dnestrin välillä [[Tonava]]n pohjoispuolella ja karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyiset [[Romania]] ja [[Moldova]]. Sen asukkaat olivat [[traakia]]lainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi. |
'''Daakia''' ([[Latina]]ksi ''Dacia'') on muinainen alue Tiszan ja Dnestrin välillä [[Tonava]]n pohjoispuolella ja karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyiset [[Romania]] ja [[Moldova]]. Sen asukkaat olivat [[traakia]]lainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi. |
||
Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin roomalaiset tapasivat heidät. Daakia oli kuningaskunta [[200-luku eaa.|200-luvulta eaa.]] Keisari [[Augustus]] alisti daakialaiset, mutta sotajoukot hyökkäsivät silti talvisin jäätyneen Tonavan yli ryöstämään Rooman kaupunkeja Moesiassa. |
Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin roomalaiset tapasivat heidät. Daakia oli kuningaskunta [[200-luku eaa.|200-luvulta eaa.]] Keisari [[Augustus]] alisti daakialaiset, mutta sotajoukot hyökkäsivät silti talvisin jäätyneen Tonavan yli ryöstämään Rooman kaupunkeja Moesiassa. |
||
== Dacian provinssi == |
|||
| ⚫ | |||
Keisari [[Trajanus]] valloitti alueen [[Daakian sodat|Daakian sodissa]] vuosina [[101]]–[[106]], joka nimitettiin provinssiksi ''Dacia Traiana''. |
|||
11. elokuuta 106 Trajanus nimitti ''Dacia''-provinssin ensimmäiseksi maaherraksi erään D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa Sarmizegethusan valtauksen jälkeen ja ennen Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet [[iazygit]] ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja [[Valakia]]n tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.<ref name=Bennett>{{Kirjaviite |Tekijä=Julian Bennett | Nimeke= Trajan: Optimus Princeps s. 163-172| Julkaisija=Indiana University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0253214351}}</ref> |
|||
Trajanus jätti Daakiaan kolme legioonaa, [[Legio IIII Flavia]]n Berzobikseen ja [[Legio XIII Gemina]] Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27 000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian läpi [[mustameri|Mustallemerelle]]. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.<ref name=Bennett/> |
|||
Trajanus perusti ainakin yhden uuden ''[[colonia]]n'' Daakiaan, ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican''. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin [[municipium]]iksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.<ref name=Bennett/> |
|||
| ⚫ | |||
Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari [[Konstantinus Suuri]] on syntynyt Daakkiassa [[Naissus|Naissuksessa]] |
Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari [[Konstantinus Suuri]] on syntynyt Daakkiassa [[Naissus|Naissuksessa]] |
||
[[Gallienus|Gallienuksen]] aikana [[256]] [[gootit]] ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. [[Aurelianus|Aurelianuksen]] ([[270]]–[[275]]) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle ''Dacia Aureliana''an. [[Hunnit]] valloittivat vuorostaan maan gooteilta [[376]]. [[Madjaarit]] valloittivat [[Transilvania]]n [[800-luku|800-luvulla]]. |
[[Gallienus|Gallienuksen]] aikana [[256]] [[gootit]] ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. [[Aurelianus|Aurelianuksen]] ([[270]]–[[275]]) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle ''Dacia Aureliana''an. [[Hunnit]] valloittivat vuorostaan maan gooteilta [[376]]. [[Madjaarit]] valloittivat [[Transilvania]]n [[800-luku|800-luvulla]]. |
||
== Viitteet == |
|||
<references/> |
|||
{{Rooman provinssit}} |
{{Rooman provinssit}} |
||
Versio 29. syyskuuta 2007 kello 12.48
Daakia (Latinaksi Dacia) on muinainen alue Tiszan ja Dnestrin välillä Tonavan pohjoispuolella ja karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyiset Romania ja Moldova. Sen asukkaat olivat traakialainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi.
Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin roomalaiset tapasivat heidät. Daakia oli kuningaskunta 200-luvulta eaa. Keisari Augustus alisti daakialaiset, mutta sotajoukot hyökkäsivät silti talvisin jäätyneen Tonavan yli ryöstämään Rooman kaupunkeja Moesiassa.
Dacian provinssi
Keisari Trajanus valloitti alueen Daakian sodissa vuosina 101–106, joka nimitettiin provinssiksi Dacia Traiana.
11. elokuuta 106 Trajanus nimitti Dacia-provinssin ensimmäiseksi maaherraksi erään D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa Sarmizegethusan valtauksen jälkeen ja ennen Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet iazygit ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja Valakian tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.[1]
Trajanus jätti Daakiaan kolme legioonaa, Legio IIII Flavian Berzobikseen ja Legio XIII Gemina Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27 000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian läpi Mustallemerelle. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.[1]
Trajanus perusti ainakin yhden uuden colonian Daakiaan, Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin municipiumiksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.[1]
Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset hyväksyivät roomalaisten tavat ja kulttuurin, mistä on merkkinä nykyinen romanian kieli, joka on romaaninen.
Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri on syntynyt Daakkiassa Naissuksessa
Gallienuksen aikana 256 gootit ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. Aurelianuksen (270–275) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle Dacia Aurelianaan. Hunnit valloittivat vuorostaan maan gooteilta 376. Madjaarit valloittivat Transilvanian 800-luvulla.
Viitteet
- ↑ a b c Julian Bennett: Trajan: Optimus Princeps s. 163-172. Indiana University Press, 2001. ISBN 0253214351.