Ero sivun ”Krunnien saaristo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p kh, typo |
→Saaret: Pieni lisäys |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Krunnien saaristo jakaantuu neljään osaan. Niistä pohjoisin on ''Pohjanletto''-niminen kolmen pienen saaren ryhmä. Idässä sijaitsevat ''Maakrunni'' ja ''Rytikari''. Etelässä ovat ''Kraasukka'' ja ''Paska-Kraasukka'' -saaret sekä ''Tasasenletto''. Pääsaari ''Ulkokrunni'' ja sitä ympäröivät pikkusaaret sijaitsevat lännessä. |
Krunnien saaristo jakaantuu neljään osaan. Niistä pohjoisin on ''Pohjanletto''-niminen kolmen pienen saaren ryhmä. Idässä sijaitsevat ''Maakrunni'' ja ''Rytikari''. Etelässä ovat ''Kraasukka'' ja ''Paska-Kraasukka'' -saaret sekä ''Tasasenletto''. Pääsaari ''Ulkokrunni'' ja sitä ympäröivät pikkusaaret sijaitsevat lännessä. |
||
Saariston läntisin saari, pääsaari '''Ulkokrunni''' on toiminut pitkään [[luotsi]]asemapaikkana. Saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsee vuonna [[1874]] valmistunut [[Frans Wilhelm Lüchow|F. W. Lüchoun]] suunnittelema 29,6 metriä korkea Ulkokrunnin [[tunnusmajakka|pooki]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Väylien varsilta: Ulkokrunnin pooki | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/pookit/pookikuva21.htm | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 17.06.2007 | Kieli = }}</ref> Saaren vanha luotsiasema toimii nykyisin [[Oulun yliopisto]]n Perämeren tutkimusaseman tiloina. |
Saariston läntisin saari, pääsaari '''Ulkokrunni''' on toiminut pitkään [[luotsi]]asemapaikkana. Saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsee vuonna [[1874]] valmistunut [[Frans Wilhelm Lüchow|F. W. Lüchoun]] suunnittelema 29,6 metriä korkea Ulkokrunnin [[tunnusmajakka|pooki]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Väylien varsilta: Ulkokrunnin pooki | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/pookit/pookikuva21.htm | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 17.06.2007 | Kieli = }}</ref> Pooki korvasi 1841 samaan paikkaan rakennetun 9,6 metrin korkuisen rakennelman jota oli pystytetty apumittauspisteeksi [[Struven ketju]]n meridianimittaukseen.<ref> Seppo Laurell: ''Suomen majakat'' Gummerus 1999 ISBN 952-5180-21-2</ref> Saaren vanha luotsiasema toimii nykyisin [[Oulun yliopisto]]n Perämeren tutkimusaseman tiloina. |
||
'''Maakrunni''' on saariston toiseksi suurin saari. Saariston pohjoisin saari on '''Pohjanletto''', noin kolme kilometriä Ulkokrunnin pohjoispuolella. |
'''Maakrunni''' on saariston toiseksi suurin saari. Saariston pohjoisin saari on '''Pohjanletto''', noin kolme kilometriä Ulkokrunnin pohjoispuolella. |
||
Versio 27. syyskuuta 2007 kello 14.03
| Krunnien saaristo | |
|---|---|
| Maantiede | |
| Sijainti | Perämeri, Pohjanlahti |
| Saaria yht. | 14 |
| Suurin saari | Ulkokrunni |
| Muita saaria |
Isokivenletto, Kraasukka, Kraasukanletto, Maakrunni, Paska-Kraasukka, Pohjanletto, Raiska, Ristikari, Rytikari, Tasasenletto, Tyni, Törö, Vatunginletto |
| Pinta-ala | 4579 ha km² |
| Valtio | |
| Valtio | Suomi |
| Väestö | |
| Väkiluku | asumaton |
| Tärkein kieli | — |
Krunnien saaristo sijaitsee Pohjanlahden pohjoisosassa Perämerellä Iin edustalla. Se muodostuu Maakrunnin ja Ulkokrunnin saarista sekä niitä ympäröivistä pienemmistä saarista. Saariston lähimmät saaret ovat 11 kilometrin, kaukaisimmat 21 kilometrin päässä rannikolta.
Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen Maakrunni-säätiön hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna 1956, mutta ne ovat olleet epävirallisesti rauhoitusalueena vuodesta 1937 saakka.
Krunnien suojelualueeseen kuuluvat saaret ovat pääosan vuodesta maihinnousukiellossa.
Saaret
Krunnien saaristo jakaantuu neljään osaan. Niistä pohjoisin on Pohjanletto-niminen kolmen pienen saaren ryhmä. Idässä sijaitsevat Maakrunni ja Rytikari. Etelässä ovat Kraasukka ja Paska-Kraasukka -saaret sekä Tasasenletto. Pääsaari Ulkokrunni ja sitä ympäröivät pikkusaaret sijaitsevat lännessä.
Saariston läntisin saari, pääsaari Ulkokrunni on toiminut pitkään luotsiasemapaikkana. Saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsee vuonna 1874 valmistunut F. W. Lüchoun suunnittelema 29,6 metriä korkea Ulkokrunnin pooki.[1] Pooki korvasi 1841 samaan paikkaan rakennetun 9,6 metrin korkuisen rakennelman jota oli pystytetty apumittauspisteeksi Struven ketjun meridianimittaukseen.[2] Saaren vanha luotsiasema toimii nykyisin Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman tiloina.
Maakrunni on saariston toiseksi suurin saari. Saariston pohjoisin saari on Pohjanletto, noin kolme kilometriä Ulkokrunnin pohjoispuolella.
Lähdeviitteet
- ↑ Väylien varsilta: Ulkokrunnin pooki helsinki.fi. Viitattu 17.06.2007.
- ↑ Seppo Laurell: Suomen majakat Gummerus 1999 ISBN 952-5180-21-2