Ero sivun ”Edmonton Oilers” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jape93 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 143: Rivi 143:
!width=16%|Hanskakäsi
!width=16%|Hanskakäsi
!width=37%|Syntymäpaikka
!width=37%|Syntymäpaikka

|- bgcolor="#eeeeee"
|align=center|'''30'''
|align=center|[[Kuva:Flag of Finland.svg|20px|suomalainen]]
|[[Jussi Markkanen]]
|align=center|V
|[[Imatra]], [[Suomi]]


|- bgcolor="#eeeeee"
|- bgcolor="#eeeeee"

Versio 12. syyskuuta 2007 kello 15.20

Edmonton Oilers
Edmonton Oilers
Perustettu 1972
Kotiareena Rexall Place
Kaupunki Edmonton
Värit sininen, valkoinen, kupari
Liiga NHL
Päävalmentaja Craig MacTavish
GM Kevin Lowe
Omistajat Edmonton Investors Group Limited Partnership

Edmonton Oilers on jääkiekkojoukkue NHL-liigassa. Seura perustettiin vuonna 1972 nimellä Alberta Oilers ja se pelasi aluksi WHA-liigassa; nykyinen nimi otettiin käyttöön jo seuraavana vuonna. NHL:ään seura liittyi vuonna 1979. Joukkue on todellinen "suomalaisseura", sillä sen riveissä on eri liigoissa pelannut peräti 17 suomalaista.

Historiaa

Alberta Oilers liittyi WHA:han vuonna 1972 perustajajäsenenä. Seuran alkuperäinen omistaja oli Bill Hunter, joka oli aiemmin omistanut Western Hockey League -seura Edmonton Oil Kingsin. Joukkue nimettiin Edmonton Oilersin sijasta Alberta Oilersiksi, koska suunnitelmissa oli, että joukkue pelaisi kotiottelunsa sekä Edmontonissa että Calgaryssä, mutta koska joukkue pelasi lopulta monien syiden vuoksi kaikki kotiottelunsa Edmontonissa, nimi muutettiin jo seuraavana vuonna.

Vuonna 1978 uusi omistaja Peter Pocklington teki yhden jääkiekkohistorian parhaista siirroista hankittuaan Wayne Gretzkyn Indianapolis Racersista. Gretzky ehti pelata vain yhden kauden WHA:ssa ennen liigan tarun päättymistä. Gretzky oli seuran selvästi parhaana pistemiehenä johdattamassa Oilersia WHA-finaaleihin; Edmonton hävisi loppuottelusarjan Winnipeg Jetsiä vastaan voitoin 2-4. NHL:ään Oilers liittyi vuonna 1979 kolmen muun WHA-seuran, Jetsin, Hartford Whalersin ja Québec Nordiquesin kanssa. Oilers on näistä seuroista ainoa, joka on välttänyt siirron toiselle paikkakunnalle ja uudelleen nimeämisen.

Useat nuoret ydinpelaajat, muun muassa Gretzky, Mark Messier ja Kevin Lowe, johdattivat seuran pudotuspeleihin jo sen ensimmäisellä NHL-kaudella; Oilers putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Philadelphia Flyersiä vastaan. Seuraavalla kaudella Oilers hämmästytti jääkiekkomaailmaa voittamalla suuren mestarisuosikin Montreal Canadiensin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella suoraan kolmessa ottelussa. Toisella kierroksella tie nousi kuitenkin pystyyn tulevaa mestaria New York Islandersia vastaan. Kaudella 198182 Oilers oli liigan vahvimpia seuroja runkosarjassa, mutta putosi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Los Angeles Kingsiä vastaan. Vuonna 1983 seura eteni ensimmäistä kertaa Stanley Cupin loppuotteluihin häviten kuitenkin puolustavalle mestarille New York Islandersille neljässä ottelussa. Vuotta myöhemmin seura sen sijaan onnistui kukistamaan Islandersin viidessä ottelussa (4-1) ja saavutti ensimmäisen Stanley Cupin mestaruutensa.

Tästä alkoi Oilersin dynastia ja seura hallitsi liigaa lähes koko 1980-luvun lopun. Edmonton uusi mestaruutensa vuonna 1985, mutta hävisi seuraavana vuonna toisella kierroksella Calgary Flamesia vastaan, joka eteni lopulta Stanley Cupin loppuotteluihin Montreal Canadiensia vastaan (Montreal voitti mestaruuden). Vuonna 1987 Edmonton palasi loppuotteluihin ja voitti Philadelphia Flyersin tiukassa seitsemän ottelun sarjassa. Vuonna 1988 seura hävisi pudotuspeleissä vain kaksi ottelua 18:sta ja eteni Stanley Cupin voittoon neljännen kerran viiden vuoden sisällä voittamalla finaaleissa Boston Bruinsin. Sama kesä oli kuitenkin Oilersin faneille katkeransuloinen, sillä seuran selvästi suurin tähti Wayne Gretzky kaupattiin Los Angeles Kingsiin hintana 15 miljoonaa dollaria ja kaksi pelaajaa. Seuraava kausi oli seuralle vaikea ja se putosi jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1982, juuri Kingsiä vastaan. Vuonna 1990 Oilers otti viidennen ja tähän mennessä viimeisen Stanley Cupin voittonsa Grant Fuhrin seuran ykkösmaalivahtina korvanneen Bill Ranfordin johdolla. Loppuotteluissa Oilers kaatoi Boston Bruinsin voitoin 4-1 ja Ranford valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Gretzkyn siirto oli kuitenkin avannut uuden todellisuuden NHL:n palkkakehityksessä eivätkä pienen markkina-alueen seurat, kuten Edmonton, pystyneet kilpailemaan suurten yhdysvaltalaisseurojen kanssa. Seuran suurimmat tähdet jättivät Oilersin lyhyen ajan sisällä. Vaikka seura pääsikin konferenssifinaaleihin vuosina 1991 ja 1992, sen otteet eivät olleet lähelläkään sitä Oilersia, joka oli hallinnut liigaa puolivuosikymmentä. Vuonna 1993 Oilers ei selviytynyt ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen pudotuspeleihin ja sama toistui myös kolmena seuraavana kautena.

Suurimman osan 1990-lukua Oilers kärsi suurista talousvaikeuksista ja yritti epätoivoisesti varmistaa toimintansa jatkumisen. Viimein vuonna 1999 kymmenien omistajien yhteenliittymä osti seuran luvaten pitää sen Edmontonissa. Oilers sai tukea myös NHL:ltä, joka oli menettänyt lyhyen ajan sisällä kaksi kanadalaisseuraa, Jetsin ja Nordiquesin, Yhdysvaltoihin.

Vuonna 1997 Oilers palasi pudotuspeleihin ja selviytyi toiselle kierrokselle voitettuaan Dallas Starsin hyvin tasaisessa ottelusarjassa. Ratkaisevan seitsemännen ottelun viimeinen maali syntyi läpiajosta jatkoajalla. Vaikka Oilers hävisi seuraavassa ottelusarjassa Colorado Avalanchelle, seuran kannattajat olivat innoissaan Oilersin paluusta pudotuspeleihin. Edmonton ja Dallas kohtasivat myös seuraavan vuoden pudotuspeleissä, tällä kertaa toisella kierroksella, jolla Dallas oli tällä kertaa vahvempi. Seuroilla oli 1990-luvun lopulta lähtien vahva kilpailuasetelma: vuosien 1997 ja 2003 välisenä aikana seurat kohtasivat toisensa kuusi kertaa pudotuspeleissä, viisi kertaa ensimmäisellä kierroksella. Ainoa vuosi välissä, jolloin ne eivät kohdanneet, oli vuosi 2002, jolloin molemmat seurat jäivät pudotuspelien ulkopuolelle. Putkelle tuli lopulta päätös vuonna 2004, jolloin Edmonton ei päässyt pudotuspeleihin.

Vuonna 2006 Oilers palasi kuudentoista vuoden tauon jälkeen Stanley Cup -finaaleihin. Runkosarjassa kahdeksanneksi sijoittunut seura voitti pudotuspeleissä Detroit Red Wingsin, San Jose Sharksin sekä Mighty Ducks of Anaheimin, mutta kärsi lopulta finaaleissa tappion Carolina Hurricanesille voitoin 3-4. Tärkeitä pelaajia Oilersin pudotuspelimenestyksessä olivat muun muassa ennen kauden alkua hankittu puolustaja Chris Pronger, joka oli pudotuspeleissä seuran paras pistemies, pudotuspelien paras maalintekijä Fernando Pisani sekä keväällä ennen siirtorajan umpeutumista hankittu maalivahti Dwayne Roloson, joka kuitenkin loukkaantui ensimmäisessä loppuottelussa Hurricanesia vastaan ja joutui sivuun ratkaisevista finaalipeleistä.

22. marraskuuta 2003 Oilers isännöi Heritage Classicia, NHL:n ensimmäistä virallista ulkoilmaottelua. Oilers hävisi Edmontonin Commonwealth Stadiumilla pelatun ottelun Montreal Canadiensille maalein 4-3 yli 57 000 katsojan edessä, mikä on NHL:n katsojaennätys.

Menestys kausi kaudelta

Alberta/Edmonton Oilers (WHA 1972-79)

Kausi O V H T P TM PM J Pudotuspelit
197273 78 37 35 6 80 259 250 843 Ulkona
197374 78 44 32 2 90 332 275 1273 1. kierros
197475 78 36 38 4 76 279 279 896 Ulkona
197576 81 27 49 5 59 268 345 991 2. kierros
197677 81 34 43 4 72 243 304 1319 2. kierros
197778 80 38 39 3 79 309 307 1296 1. kierros
197879 80 48 30 2 98 340 266 1220 Finaalitappio

Edmonton Oilers (NHL 1979-)

Season O V H T JA-H P TM PM J Pudotuspelit
197980 80 28 39 13 -- 69 301 322 1528 1. kierros
198081 80 29 35 16 -- 74 328 327 1544 2. kierros
198182 80 48 17 15 -- 111 417 295 1473 1. kierros
198283 80 47 21 12 -- 106 424 315 1771 Finaalitappio
198384 80 57 18 5 -- 119 446 314 1577 Mestari
198485 80 49 20 11 -- 109 401 298 1567 Mestari
198586 80 56 17 7 -- 119 426 310 1928 2. kierros
198687 80 50 24 6 -- 106 372 284 1721 Mestari
198788 80 44 25 11 -- 99 363 288 2173 Mestari
198889 80 38 34 8 -- 84 325 306 1931 1. kierros
198990 80 38 28 14 -- 90 315 283 2046 Mestari
199091 80 37 37 6 -- 80 272 272 1823 Konferenssifinaali
199192 80 36 34 10 -- 82 295 297 1907 Konferenssifinaali
199293 84 26 50 8 -- 60 242 337 2027 Ulkona
199394 84 25 45 14 -- 64 261 305 1858 Ulkona
199495 48 17 27 4 -- 38 136 183 1183 Ulkona
199596 82 30 44 8 -- 68 240 304 1709 Ulkona
199697 82 36 37 9 -- 81 252 247 1368 2. kierros
199798 82 35 37 10 -- 80 215 224 1690 2. kierros
199899 82 33 37 12 -- 78 230 226 1373 1. kierros
199900 82 32 26 16 8 88 226 212 1344 1. kierros
200001 82 39 28 12 3 93 243 222 1287 1. kierros
200102 82 38 28 12 4 92 205 182 1267 Ulkona
200203 82 36 26 11 9 92 231 230 1203 1. kierros
200304 82 36 29 12 5 89 221 208 1220 Ulkona
200506 82 41 28 -- 13 95 256 251 1178 Finaalitappio
200607 82 32 43 -- 7 71 195 248 1203 Ulkona

Lyhenteet: O = ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, P = pisteet, JA-H = jatkoaikatappiot, TM = tehdyt maalit, PM = päästetyt maalit, J = jäähyminuutit

Pelaajat

Nykyinen joukkue

Tilanne 4. lokakuuta 2006. [1] [2]
Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Syntymäpaikka
35 kanadalainen Dwayne Roloson V Simcoe, Ontario, Kanada
38 kanadalainen Jeff Drouin-Deslauriers O St-Jean Richelieuc, Québec, Kanada
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Syntymäpaikka
2 yhdysvaltalainen Matt Greene O Grand Ledge, Michigan, Yhdysvallat
5 tšekkiläinen Ladislav Šmíd V Frýdlant, Tšekkoslovakia
21 kanadalainen Jason Smith O Calgary, Alberta, Kanada
24 kanadalainen Steve Staios O Hamilton, Ontario, Kanada
25 tšekkiläinen Jan Hejda V Praha, Tšekkoslovakia
29 Ruotsalainen Daniel Tjärnqvist V Uumaja, Ruotsi
47 kanadalainen Marc-André Bergeron V Saint-Louis-de-France, Québec, Kanada
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Syntymäpaikka
8 venäläinen Aleksei Mihnov V VLH Kiova, Neuvostoliitto
10 kanadalainen Shawn Horcoff V KH Trail, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
14 kanadalainen Raffi Torres V VLH Toronto, Ontario, Kanada
16 kanadalainen Jarret Stoll O KH Melville, Saskatchewan, Kanada
18 kanadalainen Ethan Moreau V VLH Huntsville, Ontario, Kanada
19 yhdysvaltalainen Marty Reasoner V KH Honeoye Falls, New York, Yhdysvallat
22 kanadalainen Jean-Francois Jacques V VLH Terrebonne, Québec, Kanada
26 yhdysvaltalainen Brad Winchester V VLH Madison, Wisconsin, Yhdysvallat
28 norjalainen Patrick Thoresen V KH Oslo, Norja
34 kanadalainen Fernando Pisani V OLH Edmonton, Alberta, Kanada
71 tšekkiläinen Petr Sýkora V KH Plzeň, Tšekkoslovakia
83 tšekkiläinen Aleš Hemský O OLH Pardubice, Tšekkoslovakia
94 kanadalainen Ryan Smyth V VLH Banff, Alberta, Kanada

Hockey Hall of Famen jäsenet

Kapteenit

Muita entisiä pelaajia

Suomalaispelaajat

Jäädytetyt numerot

Seuraennätykset runkosarjassa

Eniten otteluita:

Eniten maaleja:

Eniten syöttöjä:

Eniten pisteitä:

Eniten jäähyminuutteja:

Seuraennätykset pudotuspeleissä

Eniten otteluita:

Eniten maaleja:

Eniten syöttäjä:

Eniten pisteitä:

Eniten jäähyminuutteja:

Lähteet

  1. Edmonton Oilers roster 4. lokakuuta 2006.
  2. Jatkoaika.com 4. lokakuuta 2006.

Aiheesta muualla