Ero sivun ”Sadan miekan mies” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pari uutta tietoa Unho-artikkelista ja muuta säätöä |
p →Muuta |
||
| Rivi 66: | Rivi 66: | ||
Elokuvan pienissä sivuosissa nähdään mm [[Veikko Linna]] ja [[Leo Riuttu]]. Sadan miekan miehen ensi-ilta televisiossa oli vuonna [[1964]]. [[Suomen Kansallisfilmografia]] -teossarjan päätoimittaja [[Kari Uusitalo]] valitsi Sadan miekan miehen sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon [[Mitä missä milloin|MMM]] 1990 -kirjassa. Pääosan esittäjää, Kalervo Nissilää kutsuttiin Suomen [[Errol Flynn]]iksi tämän elokuvan tiimoilta. |
Elokuvan pienissä sivuosissa nähdään mm [[Veikko Linna]] ja [[Leo Riuttu]]. Sadan miekan miehen ensi-ilta televisiossa oli vuonna [[1964]]. [[Suomen Kansallisfilmografia]] -teossarjan päätoimittaja [[Kari Uusitalo]] valitsi Sadan miekan miehen sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon [[Mitä missä milloin|MMM]] 1990 -kirjassa. Pääosan esittäjää, Kalervo Nissilää kutsuttiin Suomen [[Errol Flynn]]iksi tämän elokuvan tiimoilta. |
||
Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin [[Parainen|Paraisilla]] [[Kuitia]]n keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa [[Luostarinmäki|Luostarinmäellä]]. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli. Miekkailuasiantuntijana elokuvassa toimi [[Roger Blanc]]. Sadan miekan mies sai [[Jussi-palkinto| |
Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin [[Parainen|Paraisilla]] [[Kuitia]]n keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa [[Luostarinmäki|Luostarinmäellä]]. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli. Miekkailuasiantuntijana elokuvassa toimi [[Roger Blanc]]. Sadan miekan mies sai [[Jussi-palkinto| Jussi-palkinnon]] [[Roy]]n lavastuksesta [[Aulanko|Hotelli Aulangolla]] [[19. marraskuuta]] 1951. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 5. syyskuuta 2007 kello 23.23
| Sadan miekan mies | |
|---|---|
| Ohjaaja | Ilmari Unho |
| Käsikirjoittaja | Simo Penttilä |
| Tuottaja | Risto Orko |
| Säveltäjä | Tauno Pylkkänen |
| Pääosat |
Kalervo Nissilä Marja Korhonen Toini Vartiainen Uljas Kandolin Ture Junttu Jorma Nortimo Heikki Savolainen Oke Tuuri |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi |
| Ensi-ilta | 31. elokuuta 1951 |
| Kesto | 78 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 17 501 812 mk |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Sadan miekan mies (De hundra värjornas man) on suomalainen 1630-luvun Varsinais-Suomeen sijoittuva seikkailukomedia-elokuva vuodelta 1951. Ilmari Unhon ohjaama mustavalkoelokuva kertoo tarinan sankarillisesta ritarista, jolla on kuninkaan antama tehtävä suoritettavanaan. Mestarimiekkailija-sankarin ja hänen parinsa tielle sattuu konnia ja kaunottaria. Lukuisista salajuonista selvittyään Sadan miekan mies saa valitsemansa kaunottaren omakseen. Käsikirjoituksen teki Simo Penttilä. Elokuvan kesto on 1 h 28 min.
Henkilöt
Päähenkilöt
- Kalervo Nissilä on Kapteeni Kaarnoja, voittamaton ritari merten takaa
- Marja Korhonen on Elisabeth Gyllenskiöld, tumma aateliskaunotar
- Toini Vartiainen on Kristiina Gyllenskiöld, vaalea aateliskaunotar
- Uljas Kandolin on Hannu Eerikinpoika, Kaarnojan kapteenin ystävä
- Ture Junttu on Krister Kristerinpoika Gyllenskiöld, tarinan paha poika
- Jorma Nortimo on Martens van Heeren, juonitteleva jesuiitta
Sivuhenkilöt
- Heikki Savolainen on Komsi, yksinkertainen soturi
- Oke Tuuri on Kymäläisen Taavetti, Komsin toveri
- Vilho Siivola on Matias Mollerus, maisteri
- Aku Korhonen on Turun linnan vanginvartija
Juoni
Koskelan kartano
Vuosi on 1634, kaksi vuotta on kulunut siitä kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin kentällä. Sadan miekan mies, "köyhä mies merien takaa", "Ota-henki-Olavi" eli Kaarnojan kapteeni ratsastaa toverinsa, Hannu Eerikinpojan kanssa kohti Koskelan aateliskartanoa. Siellä hän kohtaa Krister Kristerinpojan ja päätyy miekkailemaan tätä vastaan kauniin Elisabeth Gyllenskiöldin, Kristerin serkun, neitsytkammiossa. Elisabeth ei pidä serkustaan ja paljastaa Kaarnojan kapteenille serkkunsa salajuonen kapteenin pään menoksi. Kapteenilla on huipputärkeä kuninkaan kirje eräälle Ståhlhanskelle. Hän luovuttaa kirjeen Elisabethin haltuun ennen lähtöään Koskelasta.
Salajuonen mukaan kapteeni ja tämän toveri, Hannu Eerikinpoika on tarkoitus yllättää Lehikon autiotorpalla matkalla Turkuun. Kaksikko tietää varoa kyseistä torppaa, eivätkä he lopulta kohtaa siellä muita kuin hyväntahtoiset, vuolasta Karjalan murretta puhuvat palkkasoturit Komsin ja Taavetin, jotka ovat elokuvan koomisen hahmon ritareita.
Kolmen tuopin majatalo
Turussa Kaarnojan kapteeni ja Hannu majoittuvat Kolmen Tuopin Majataloon. Heidän läsnäolonsa kaupungissa herättää huomiota. Majatalon piika, Liisa (Maija Karhi) varoittaa miehiä Martens van Heerenin juoksupojasta, Molleruksesta. Miehet saavat Mollerukselta arvokkaita tietoja uhkaamalla häntä kidutuksella. Seuraava kohtaus sijoittuu Kurjen taloon, joka on van Heerenillä vuokralla. Krister Kristerinpoika juonittelee siellä van Heerenin kanssa seuranaan serkkunsa, vaalea kaunotar Kristiina Gyllenskiöld. van Herrenin motiivit paljastuvat: hän haluaa palauttaa Ruotsin valtakunnan Pyhän Kirkon eli Vatikaanin suojaan.
Sankaripari Kaarnojan kapteeni ja Hannu ovat tunkeutuneet Kurjen taloon yön pimeydessä. Kristiina on saanut tehtäväkseen viekoitella kapteenin, mutta hänen makuuhuoneeseensa tunkeutuukin Hannu, jota Kristiina luulee kapteeniksi. Hannu lumoutuu Kristiinan sääristä. Kaarnojan kapteeni puolestaan tunkeutuu tumman Elisabethin, Kristiinan serkun, makuuhuoneeseen. Elisabeth ja kapteeni tuntevat jo toisensa. Heidän välilleen kehittyy riita, joka päättyy kiihkeisiin suudelmiin. Krister ja van Heeren taasen vaativat saada tietää onko Kaarnojan kapteeni Elisabethin luona. Maatessaan sängyssä kapteenin vieressä Elisabeth valehtelee Kristerille, ettei kapteeni ole läsnä.
Turun linna
Ilman taistelua sankarit eivät kuitenkaan pääse poistumaan Kurjen talosta. He voittavat kamppailun miesylivoimaa vastaan ja hyvästelevät kaunottaret Elisabethin ja Kristiinan miekat tanassa ja ratsastavat kohti Turun linnaa. Krister Kristerinpoika on kuitenkin virittänyt ansan Turun linnaan, joten Kaarnojan kapteeni ja Hannu joutuvat tyrmään. van Heeren ja Krister kuulustelevat kapteenia kuninkaan kirjeestä. Kapteeni säilyttää itsevarmuutensa ja lopulta valtaa Turun linnan Komsin ja Taavetin avulla. Linnan karmivista maanalaisita vankiluolista sankareiden matka jatkuu jälleen Koskelan aateliskartanoon.
Hyvä voittaa pahan
Serkukset Elisabeth ja Kristiina palaavat Koskelaan ennen kapteeni Kaarnojaa. Koskelassa renki kertoo Ståhlhansken saapuneen paikalle. Se on kuitenkin valhe, jonka takaa paljastuu van Heeren. Kaunottaret ajautuvat miekkataisteluun van Heereniä vastaan. Kaarnojan kapteeni saapuu juuri silloin Koskelaan. Hän voittaa van Heerenin kamppailussa, tämän todellinen henkilöllisyys paljastuu kapteenille ja van Heeren luovutetaan Ståhlhanskelle, joka sillä välin on todella saapunut Koskelaan. Elisabeth antaa hallussaan olleen kirjeen Ståhlhanskelle ja van Heerenin peli on pelattu.
Loppunäytös näytellään Turun linnassa. Elisabeth ujostelee lähestyä Kaarnojan kapteenia, mutta pienen juonen avulla hänet houkutellaan Kaakon sarvelle. Linnan muurien päällä yön tummuudessa aateliskaunotar ja sankari, Sadan miekan mies, antautuvat loppusuudelmaan.
Muuta
Elokuvan pienissä sivuosissa nähdään mm Veikko Linna ja Leo Riuttu. Sadan miekan miehen ensi-ilta televisiossa oli vuonna 1964. Suomen Kansallisfilmografia -teossarjan päätoimittaja Kari Uusitalo valitsi Sadan miekan miehen sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon MMM 1990 -kirjassa. Pääosan esittäjää, Kalervo Nissilää kutsuttiin Suomen Errol Flynniksi tämän elokuvan tiimoilta.
Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin Paraisilla Kuitian keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa Luostarinmäellä. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli. Miekkailuasiantuntijana elokuvassa toimi Roger Blanc. Sadan miekan mies sai Jussi-palkinnon Royn lavastuksesta Hotelli Aulangolla 19. marraskuuta 1951.
Lähteet
- Elokuva "Sadan miekan mies"
- Suomen kansallisfilmografia 4, ISBN 951370575X
- Elonet
- MMM 1990 (ISBN 9511109081)