Ero sivun ”Oppilasvaihto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ras (keskustelu | muokkaukset) p →Aiheesta muualla: Linkin korjaus (Voit auttaa!) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Oppilasvaihto''' on toimintaa, jossa tavallisesti 15–18.5-vuotiaat (huom. ikäraja on monilla järjestöillä 14, mutta vain peruskoulun käyneet voivat päästä vaihtoon. Käytännössä 14-vuotias pääsee vaihtoon jos on vuoden edellä eli mennyt esim. 6-vuotiaana kouluun.) [[oppilas|oppilaat]] tutustuvat vieraan maan kieleen ja [[kulttuuri]]in. Yleensä vaihto-oppilaat asuvat isäntäperheessä ja käyvät paikallista koulua yhden lukuvuoden ajan. '''Nuorisovaihdossa''' nuoret tutustuvat maahan opiskellen tai töitä tehden, esimerkiksi leireillä. [[Opiskelijavaihto|Opiskelijavaihdoksi]] kutsutaan toimintaa, jossa opiskellaan osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla. |
'''Oppilasvaihto''' on toimintaa, jossa tavallisesti 15–18.5-vuotiaat (huom. ikäraja on monilla järjestöillä 14, mutta vain peruskoulun käyneet voivat päästä vaihtoon. Käytännössä 14-vuotias pääsee vaihtoon jos on vuoden edellä eli mennyt esim. 6-vuotiaana kouluun.) [[oppilas|oppilaat]] tutustuvat vieraan maan kieleen ja [[kulttuuri]]in. Yleensä vaihto-oppilaat asuvat isäntäperheessä ja käyvät paikallista koulua yhden lukuvuoden ajan. '''Nuorisovaihdossa''' nuoret tutustuvat maahan opiskellen tai töitä tehden, esimerkiksi leireillä. [[Opiskelijavaihto|Opiskelijavaihdoksi]] kutsutaan toimintaa, jossa opiskellaan osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla. |
||
Sana ''oppilasvaihto'' tulee siitä, että vaihto-ohjelmaan osallistuvat maat vaihtavat oppilaita keskenään. Isäntäperheet ovat tavallisesti vapaaehtoisia |
Sana ''oppilasvaihto'' tulee siitä, että vaihto-ohjelmaan osallistuvat maat vaihtavat oppilaita keskenään. Isäntäperheet ovat tavallisesti vapaaehtoisia. Ohjelmia hoitavat järjestöt etsivät yleensä sopivat isäntäperheet oppilaalle. |
||
Oppilasvaihdot tulivat suosituiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Niiden tavoitteena on kasvattaa vaihto-oppilaiden ja isäntäperheiden jäsenten ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta muita kulttuureita kohtaan sekä samalla parantaa oppilaiden kieli- ja sosiaalisia taitoja. |
Oppilasvaihdot tulivat suosituiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Niiden tavoitteena on kasvattaa vaihto-oppilaiden ja isäntäperheiden jäsenten ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta muita kulttuureita kohtaan sekä samalla parantaa oppilaiden kieli- ja sosiaalisia taitoja. |
||
Versio 27. elokuuta 2007 kello 16.18
Oppilasvaihto on toimintaa, jossa tavallisesti 15–18.5-vuotiaat (huom. ikäraja on monilla järjestöillä 14, mutta vain peruskoulun käyneet voivat päästä vaihtoon. Käytännössä 14-vuotias pääsee vaihtoon jos on vuoden edellä eli mennyt esim. 6-vuotiaana kouluun.) oppilaat tutustuvat vieraan maan kieleen ja kulttuuriin. Yleensä vaihto-oppilaat asuvat isäntäperheessä ja käyvät paikallista koulua yhden lukuvuoden ajan. Nuorisovaihdossa nuoret tutustuvat maahan opiskellen tai töitä tehden, esimerkiksi leireillä. Opiskelijavaihdoksi kutsutaan toimintaa, jossa opiskellaan osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla.
Sana oppilasvaihto tulee siitä, että vaihto-ohjelmaan osallistuvat maat vaihtavat oppilaita keskenään. Isäntäperheet ovat tavallisesti vapaaehtoisia. Ohjelmia hoitavat järjestöt etsivät yleensä sopivat isäntäperheet oppilaalle.
Oppilasvaihdot tulivat suosituiksi toisen maailmansodan jälkeen. Niiden tavoitteena on kasvattaa vaihto-oppilaiden ja isäntäperheiden jäsenten ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta muita kulttuureita kohtaan sekä samalla parantaa oppilaiden kieli- ja sosiaalisia taitoja.
Oppilasvaihtoa järjestävät Suomessa muun muassa AFS, ASSE, Rotary-klubit, STS, EF, YFU ja United World College. Nuorisovaihtoa tarjoavat Allianssi ja Suomen Lions-liitto. Osa näistä toimijoista on kaupallisia, osa voittoa tavoittelemattomia, vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestöjä.