Ero sivun ”Atreus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: tr:Atreus
Care (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Tholos_of_Atreus.jpg||thumb|right|Sisäänkäynti Atreuksen hautaan, Mykene, n. [[1250 eaa.]]]]
[[Kuva:Tholos_of_Atreus.jpg||thumb|right|Sisäänkäynti Atreuksen hautaan, Mykene, n. [[1250 eaa.]]]]
'''Atreus''' ({{k-grc|Ατρεύς}}) oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Mykene]]n kuningas ja [[Olympia (Kreikka)|Olympian]] kuninkaan [[Pelops]]in ja [[Hippodameia]]n poika. Hänellä oli lapset [[Agamemnon]] ja [[Menelaos]], jotka kollektiivisesti tunnetaan ''atreideina''. Atreus ja hänen kaksoisveljensä [[Thyestes]] olivat heidän isänsä karkottamina maanpaossa heidän surmattuaan velipuolensa [[Khrysippos|Khrysippoksen]] havitellessaan Olympian valtaistuinta. He saivat suojapaikan Mykenestä, jossa he kohosivat valtaan kuningas [[Eurystheus|Eurystheuksen]], joka oli taistelemassa [[heraklidit|heraklideja]] vastaan, poissa ollessa. Eurystheus oli tarkoittanut heidän hallintonsa väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta siitä tuli pysyvä hänen kuoltua taistelussa.
'''Atreus''' ({{k-grc|Ατρεύς}}) oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Mykene]]n kuningas ja [[Olympia (Kreikka)|Olympian]] kuninkaan [[Pelops]]in ja [[Hippodameia]]n poika. Hänellä oli lapset [[Agamemnon]] ja [[Menelaos]], jotka kollektiivisesti tunnetaan ''atreideina''. Atreus ja hänen kaksoisveljensä [[Thyestes]] olivat heidän isänsä karkottamina maanpaossa heidän surmattuaan velipuolensa [[Khrysippos|Khrysippoksen]] havitellessaan Olympian valtaistuinta. He saivat suojapaikan Mykenestä, jossa he kohosivat valtaan kuningas [[Eurystheus|Eurystheuksen]], joka oli taistelemassa [[herakleidit|herakleideja]] vastaan, poissa ollessa. Eurystheus oli tarkoittanut heidän hallintonsa väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta siitä tuli pysyvä hänen kuoltua taistelussa.


Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa [[Artemis|Artemiille]], mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa pitämisen, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa [[Aerope]], joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antokin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen [[pelopidit|pelopidin]] kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua hänelle, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.<ref>[[Apollodoros]]: ''Kirjasto, Epitomi'' 2.11</ref>
Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa [[Artemis|Artemiille]], mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa pitämisen, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa [[Aerope]], joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antokin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen [[pelopidit|pelopidin]] kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua hänelle, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.<ref>[[Apollodoros]]: ''Kirjasto, Epitomi'' 2.11</ref>

Versio 25. elokuuta 2007 kello 17.07

Sisäänkäynti Atreuksen hautaan, Mykene, n. 1250 eaa.

Atreus (m.kreik. Ατρεύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Mykenen kuningas ja Olympian kuninkaan Pelopsin ja Hippodameian poika. Hänellä oli lapset Agamemnon ja Menelaos, jotka kollektiivisesti tunnetaan atreideina. Atreus ja hänen kaksoisveljensä Thyestes olivat heidän isänsä karkottamina maanpaossa heidän surmattuaan velipuolensa Khrysippoksen havitellessaan Olympian valtaistuinta. He saivat suojapaikan Mykenestä, jossa he kohosivat valtaan kuningas Eurystheuksen, joka oli taistelemassa herakleideja vastaan, poissa ollessa. Eurystheus oli tarkoittanut heidän hallintonsa väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta siitä tuli pysyvä hänen kuoltua taistelussa.

Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa Artemiille, mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa pitämisen, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa Aerope, joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antokin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen pelopidin kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua hänelle, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.[1]

Zeus lähetti kuitenkin Hermeksen käskemään Atreusta vaatimaan Thyesteeltä tulla kruunatuksi kuninkaaksi, jos aurinko kulkisi vastapäivään. Thyesteen suostutta Zeus sai auringon laskemaan itään ja niin Atreus sai vallan takaisin, jonka jälkeen hän karkotti Thyesteen maasta.[2]

Atreuksen saatua tietoonsa Thyesteen aviorikkomuksen hän pyysi Thyesteen vieraakseen teeskennellen ystävyyttään, mutta tappoikin veljensä pojat ja tarjosi heidän lihaansa valmistettuna Thyesteelle kuitenkin säästäen kaikki raajat. Kun Thyestes oli nauttinut ateriansa, Atreus näytti hänelle säästämänsä raajat ja karkotti tämän uudelleen maasta.[3]

Thyesteen etsiessä keinoja kostaa veljelleen hän sai oraakkelilta tiedon, että hän voisi saada kostonsa, jos hän saisi pojan oman tyttärensä Pelopeian kanssa. Hän saikin Aigisthoksen tyttärensä kanssa, mutta tämän äiti hylkäsi lapsensa häveten tekoaan. Paimen löysi lapsen ja antoi tämän Atreukselle, joka kasvatti poikaa omanaan. Aigisthoksen vartuttua mieheksi Thyestes paljasti hänelle olevansa sekä tämän isä että isoisä, ja että Atreus on hänen setänsä, jolloin Aigisthos tappoi Atreuksen.[4]

Lähteet

  1. Apollodoros: Kirjasto, Epitomi 2.11
  2. Apollodoros: Kirjasto, Epitomi 2.12
  3. Apollodoros: Kirjasto, Epitomi 2.13
  4. Hyginus: Fabulae lxxxviii