Ero sivun ”Merijää” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Arctic_Ice_Thickness.png|thumb|180px|[[Arktis|Artkinen]] merijää on ohentunut ja ohentumisen odotetaan jatkuvan [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] seurauksena.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Cryosphere Today | Osoite = http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/ | Luettu = 21. heinäkuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>]]
[[Kuva:Arctic_Ice_Thickness.png|thumb|180px|[[Arktis|Artkinen]] merijää on ohentunut ja ohentumisen odotetaan jatkuvan [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] seurauksena.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Cryosphere Today | Osoite = http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/ | Luettu = 21. heinäkuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>]]
[[Kuva:Scandinavia M2002074 lrg.jpg|thumb|180px|Tässä 15. maaliskuuta 2002 otetussa [[satelliittikuva]]ssa [[Itämeri|Itämeren]] pohjoisosa on kokonaan merijään peitossa.]]
[[Kuva:Scandinavia M2002074 lrg.jpg|thumb|180px|Tässä 15. maaliskuuta 2002 otetussa [[satelliittikuva]]ssa [[Itämeri|Itämeren]] pohjoisosa on kokonaan merijään peitossa.]]

'''Merijää''' on [[merivesi|meriveden]] pinnalle muodostuvaa [[jää]]tä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8&nbsp;°C lämpötilassa johtuen [[meri]]en [[suola]]pitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa [[jäävuori]]sta, jotka ovat [[mannerjää]]stä tai [[jäätikkö|jäätiköistä]] mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.
'''Merijää''' on [[merivesi|meriveden]] pinnalle muodostuvaa [[jää]]tä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8&nbsp;°C lämpötilassa johtuen [[meri]]en [[suola]]pitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa [[jäävuori]]sta, jotka ovat [[mannerjää]]stä tai [[jäätikkö|jäätiköistä]] mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.


Rivi 11: Rivi 12:
<references />
<references />


{{Tynkä/Ilmasto}}
{{Tynkä/Vesi}}
{{Tynkä/Vesi}}


[[Luokka:Ilmastonmuutos]]
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]
[[Luokka:Ekologia]]
[[Luokka:Jäätikkötiede]]
[[Luokka:Maantiede]]
[[Luokka:Geologia]]
[[Luokka:Ilmasto]]


[[br:Morskorneg]]
[[br:Morskorneg]]

Versio 23. elokuuta 2007 kello 19.56

Artkinen merijää on ohentunut ja ohentumisen odotetaan jatkuvan ilmaston lämpenemisen seurauksena.[1]
Tässä 15. maaliskuuta 2002 otetussa satelliittikuvassa Itämeren pohjoisosa on kokonaan merijään peitossa.

Merijää on meriveden pinnalle muodostuvaa jäätä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8 °C lämpötilassa johtuen merien suolapitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa jäävuorista, jotka ovat mannerjäästä tai jäätiköistä mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.

Merijää voi olla kiinni mantereessa tai ajelehtia vapaana. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys ilmaston kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu.

Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä 2–3 mm pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.[2]

Lähteet

  1. The Cryosphere Today arctic.atmos.uiuc.edu. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  2. Peter Wadhams: How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? 1. tammikuuta 2003. NOAA. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.