Bolognan prosessi

Bolognan prosessi on 29 eurooppalaisen opetusministerin vuonna 1999 allekirjoittaman Bolognan julistuksen [1] käynnistämä prosessi, jonka aikana European Higher Education Area:n (EHEA) koulutusjärjestelmät yhtenäistetään niin, että opiskelija voi ylittää helpommin perinteiset valtiorajat ja liikkua yhtenäisellä Euroopan koulutusalueella. Tavoitteena on myös nostaa samalla Euroopan koulutusalueen kiinnostavuutta muualla maailmassa.

Yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue pitäisi saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2005 mennessä Bolognan julistukseen oli sitoutunut yhteensä jo 45 eurooppalaista maata.

Bolognan prosessia on arvioitu ja ohjattu joka toinen vuosi järjestettävillä kokouksilla, joiden päätteeksi on julkaistu linjoja täsmentävä kommunikea (Praha 2001, Berliini 2003, Bergen 2005, Lontoo 2007).

Laajamittaista Bolognan julistusta edelsi vuonna 1998 Ranskan, Saksan, Italian ja Ison-Britannian opetusministereiden allekirjoittama Sorbonnen julistus.

Bolognan julistuksen päätavoitteet

• ottaa käyttöön helppotajuinen ja arvosanojen osalta vertailukelpoinen järjestelmä, sisältäen Diploma Supplement -tutkinnon liitteen käyttöönoton.
• ottaa käyttöön kahden syklin tutkintojärjestelmä (alempi korkeakoulututkinto/ylempi korkeakoulututkinto)
• perustaa yhteinen opintojen mitoitusjärjestelmä (ECTS)
• edistää liikkuvuutta poistamalla hallinnollisia esteitä
• edistää eurooppalaista yhteistyötä laadunvalvonnassa
• edistää eurooppalaisen korkeakoulutuksen ulottuuvuutta ja vetovoimaisuutta
• ottaa käyttöön elinikäisen oppimisen näkökulma
• lisätä opiskelijoiden osallistumista koulutustavoitteiden edistämiseen (esim. ainetutorit)

Prahan kommunikea 2001 [2]

Päätettiin laajentaa Bolognan julistusta:

• elinikäisen oppimisen strategiat
• korkeakoululaitokset ja opiskelijat mukaan keskeisinä toimijoina Bolognan prosessiin
• European Higher Education Area:n (EHEA) vetovoimaisuuden edistäminen

Berliinin kommunikea 2003 [3]

Päätettiin nopeuttaa prosessia asettamalla vuoden 2005 takaraja seuraaville:

• laadunvalvonta
• kaksiportaisen tutkintojärjestelmän käyttöönotto
• tutkintojen tunnistaminen

ja lisättiin ylimääräinen toimenpide Tohtorinopinnot ja nuorten tutkijoiden uran edistäminen, sisältäen maininnan tohtorinopinnoista Bolognan prosessin tarkoittamina kolmannen syklin opintoina.

Bergenin kommunikea 2005 [4]

Ministerit sitoutuivat seuraavaan kaksivuotistapaamiseen mennessä vahvistamaan prosessin sosiaalista ulottuvuutta, poistamaan liikkuvuuden esteitä ja edistämään seuraavia asioita:

• sovittujen laadunvalvontastandardien ja -ohjeistuksien käyttöönotto
• kansallisten kelpoisuuskehysten käyttöönotto
• yhteistutkintojen tunnustaminen ja niiden antamisen mahdollistaminen
• joustavien opinpolkujen mahdollisuuksien luominen korkeakoulutuksessa

Lontoon kommunikea 2007 [5]

• EHEA:n perusta valetaan instituutioiden autonomialle, akateemiselle vapaudelle, tasa-arvolle ja demokraattisille periaatteille, jotka lisäävät liikkuvuutta, nostavat työllisyyttä sekä Euroopan kiinnostavuutta ja kilpailukykyä.
• Yhteistyöllä ja sitoutumisella muutokseen varmistetaan EHEA:n kilpailukyky ja vastataan globalisaation haasteisiin
• Korkeakoulutusjärjestelmien yhteensopivuutta ja vertailtavuutta lisätään, kunnioittaen kuitenkin niiden monimuotoisuutta
• Tavoitteena varmistaa korkeakoulujen resurssit, jotta ne voisivat täyttää koko tarkoituksensa (valmistaa opiskelijat demokraattisen yhteisön aktiivisiksi kansalaisiksi sekä heidän tuleville urilleen - mahdollistaen heidän myöhemmän henkilökohtaisen kehittymisensä, luoda ja ylläpitää laajaa ja edistyksellistä tietopohjaa, ja toimia tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä)
• Tarve vahvoille instituutioille, jotka ovat monimuotoisia, riittävästi rahoitettuja, itsenäisiä ja vastuullisia. Syrjimättömyyden ja tasa-arvoisen saavutettavuuden periaatteita tulee kunnioittaa ja edistää koko alueella.

Muutosten seuranta

• Edistystä on tapahtunut runsaasti viimeisen kahden vuoden aikana. On huomattu, että prosessin lopputulos johtaa opiskelijakeskeisempään korkeakoulutukseen, pois opettajavetoisesta järjestelmästä. Tämänsuuntaisen kehityksen tukemista jatketaan.
• Liikkuvuuden edistäminen on Bolognan prosessin ydinelementti. Suurimpia esteitä ovat maahanmuutto, osaamisen tunnistaminen, taloudellisten houkuttimien puute ja kankeat eläkejärjestelmät. Kehittämistoimenpiteet täytyy ulottaa jatkossa myös osallistujamaiden opetusministeriöiden hallinnonalojen ulkopuolelle.
• Tutkintojärjestelmän jako kolmeen sykliin on kehittynyt hyvin. Rakenteellisia esteitä on poistunut. Jatkossa työelämälähtöisyys, koulutuksen saavuttettavuus ja valmistuneiden työllistyminen ovat merkittävimpiä kehittämiskohteita.
• Koulutuksen standardisointi ja ristiintunnistaminen ovat edistyneet.
• Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia tulee edistää systemaattisemmin.
• Kaikissa osallistujamaissa on otettu käyttöön laadunvarmistusjärjestelmiä.
• Bolognan prosessin tuomat muutokset ovat lisänneet eurooppalaisen korkeakoulutuksen kiinnostavuutta ja globaalia keskustelua aiheesta.

Koulutussyklit

Yksi näkyvimmistä tähänastisista Bolognan prosessin saavutuksista on korkeakoulutuksen jakaminen kolmen syklin opintoihin.

• 1. sykli: 180 - 240 ECTS opintopistettä, kandidaatti tai amk-tutkinto.
• 2. sykli: 60 - 120 opintopistettä, maisteri tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
• 3. sykli: lisensiaatti- ja tohtoritaso.

Aiheesta muualla

• SAMOK:in Paketti Bolognese -opas
• European University Associationin yksityiskohtainen kuvaus Bolognan prosessista (englanniksi)
• World Education News & Reviewsin artikkeleita Bolognan prosessista (englanniksi)