Ero sivun ”Karelia-soutu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Liperi (kunta)| |
p otdikon mukssn pieni s |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Karelia- |
'''Karelia-soutu''' on Suomen suurin retkisoutu, joka on kerännyt vuosittain heinäkuussa jo 22 kertaa noin 2000 soutajaa ja melojaa nauttimaan kesäisestä viikosta [[Pohjois-Karjala]]n erämaaluonnossa. |
||
Lähtöpaikat ovat kirkkoveneille [[Pielinen|Pielisellä]] ([[Nurmes|Nurmeksessa]] tai [[Lieksa]]ssa) ja pienveneiden lähtöpaikka on esimerkiksi vuonna 2007 [[Ilomantsi]]n Mutalahdessa. Soutu kulkee alas [[Pielisjoki|Pielisjokea]] [[Pyhäselkä|Pyhäselälle]] [[Joensuu]]hun ja [[Liperi (kunta)|Liperi]]in. Taukopaikkoja ovat muun muassa [[Eno]]n Haapalahti, [[Kontiolahti|Kontiolahden]] [[Jakokosken museokanava]] ja Joensuun [[Ilosaari]] ja [[Rääkkylä]]n Koivuniemi. |
Lähtöpaikat ovat kirkkoveneille [[Pielinen|Pielisellä]] ([[Nurmes|Nurmeksessa]] tai [[Lieksa]]ssa) ja pienveneiden lähtöpaikka on esimerkiksi vuonna 2007 [[Ilomantsi]]n Mutalahdessa. Soutu kulkee alas [[Pielisjoki|Pielisjokea]] [[Pyhäselkä|Pyhäselälle]] [[Joensuu]]hun ja [[Liperi (kunta)|Liperi]]in. Taukopaikkoja ovat muun muassa [[Eno]]n Haapalahti, [[Kontiolahti|Kontiolahden]] [[Jakokosken museokanava]] ja Joensuun [[Ilosaari]] ja [[Rääkkylä]]n Koivuniemi. |
||
Versio 19. elokuuta 2007 kello 12.43
Karelia-soutu on Suomen suurin retkisoutu, joka on kerännyt vuosittain heinäkuussa jo 22 kertaa noin 2000 soutajaa ja melojaa nauttimaan kesäisestä viikosta Pohjois-Karjalan erämaaluonnossa.
Lähtöpaikat ovat kirkkoveneille Pielisellä (Nurmeksessa tai Lieksassa) ja pienveneiden lähtöpaikka on esimerkiksi vuonna 2007 Ilomantsin Mutalahdessa. Soutu kulkee alas Pielisjokea Pyhäselälle Joensuuhun ja Liperiin. Taukopaikkoja ovat muun muassa Enon Haapalahti, Kontiolahden Jakokosken museokanava ja Joensuun Ilosaari ja Rääkkylän Koivuniemi.
Mukana on ollut yksinsoutajia, parisoutajia, perheitä, soutuporukoita ja joukkueita, jotka vaihtavat miehistöä jokaiselle osuudelle. Upeita joki- ja järvimaisemia kertyy sekä pienvene- että kirkkovenereiteille noin 250 km.