Ero sivun ”Matkakortti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{korjattava/Suomi}} |
|||
{{Korjattava|Pääkaupunkiseutupainotteinen}} |
|||
[[Kuva:Matkakortti_ja_kortinlukija.jpg|thumb|250px|Pääkaupunkiseudun matkakortti ja lukijalaite]] |
[[Kuva:Matkakortti_ja_kortinlukija.jpg|thumb|250px|Pääkaupunkiseudun matkakortti ja lukijalaite]] |
||
'''Matkakortti''' on [[älykortti]], jonka sisään on piilotettu elektroniikkaa [[joukkoliikenne]]matkan maksamista varten. Matkakortteja on käytössä eri puolilla [[Suomi|Suomea]]: ainakin [[Helsingin seutu|pääkaupunkiseudulla]], sekä [[Oulu]]ssa, [[Turku|Turussa]] ja [[Tampere]]ella. |
'''Matkakortti''' on [[älykortti]], jonka sisään on piilotettu elektroniikkaa [[joukkoliikenne]]matkan maksamista varten. Matkakortteja on käytössä eri puolilla [[Suomi|Suomea]]: ainakin [[Helsingin seutu|pääkaupunkiseudulla]], sekä [[Oulu]]ssa, [[Turku|Turussa]] ja [[Tampere]]ella. |
Versio 19. elokuuta 2007 kello 11.14
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Pääkaupunkiseutupainotteinen |
Matkakortti on älykortti, jonka sisään on piilotettu elektroniikkaa joukkoliikennematkan maksamista varten. Matkakortteja on käytössä eri puolilla Suomea: ainakin pääkaupunkiseudulla, sekä Oulussa, Turussa ja Tampereella.
Kortit ovat lukijaan työnnettäviä kontaktikortteja tai langattomasti toimivia RFID-kortteja. Kortille voidaan ladata aikaa (kautta, matkustuspäiviä), tietyn välin kulkemiseen (esimerkiksi pikavuorobussilla Helsingin ja Turun välillä) oikeuttavia matkoja tai arvoa (rahaa, jolla voi maksaa erihintaisia matkoja).
Pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmä
Matkakortti otettiin pääkaupunkiseudulla käyttöön vuonna 2001. Kortti korvasi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten joukkoliikenteen pahviset matkaliput. Matka maksetaan näyttämällä korttia lukijalaitteelle liikennevälineeseen noustessa. Kortinlukijoita on pääkaupunkiseudulla yhteensä noin 3300. Kortin luku ja mahdollinen kirjoitus korttiin tapahtuu langattomasti radiotaajuudella. Matkakortti toimii RFID-tekniikalla. Arvolipun ostaminen tapahtuu näyttämällä korttia lukijalaitteelle, ja painamalla samalla numeronäppäintä. Eri numerojen merkitykset ovat:
- 0: Vaihdoton raitiovaunulippu
- 1: Kaupungin sisäinen matka
- 2: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
- 3: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummen junaliikenne
- L: Lähiseutulippu (Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummen junaliikenne)
Lukijoissa on kolme eri painikeversiota:
- Busseissa ja junissa: L, 1, 2 ja 3
- Raitiovaunuissa: 0, 1, 2 ja 3
- Metrossa ja Suomenlinnan lautalla: 1, 2 ja 3
Kausilippua eli aikaa käytettäessä riittää pelkkä kortin näyttäminen lukijalaitteelle.
Eri merkkivalojen merkitykset puolestaan ovat:
- Vihreä: kausilippu voimassa / arvolippu maksettu / vaihto voimassa
- Vihreä + keltainen: kautta jäljellä 3 täyttä päivää tai vähemmän / arvoa jäljellä 5 euroa tai vähemmän
- Punainen: kortti ei kelpaa (kausi / vaihto ei voimassa, muu virhe)
Laajentuminen
Kerava liittyi matkakorttialueeseen vuoden 2006 alussa kausilippujen osalta. Kirkkonummi liittyy myös alueeseen ja arvoliput tulivat käyttöön vuoden 2007 alussa. Myös Kirkkonummi liittyi järjestelmään junaliikenteen ja Pohjolan Liikenteen linja-autojen osalta. Lukijoiden painikkeiden uusittiin uusien lipputyyppien vuoksi aloitetaan syyskuun 2006 ja vuodenvaihteen välillä.
Yksityisyys
Matkakorttijärjestelmää kohtaan on esitetty voimakasta kritiikkiä sen tallentamien yksityiskohtaisten tietojen vuoksi. Asiaan ovat tarttuneet niin tietosuojavaltuutettu kuin EFFIkin. Järjestelmä tallensi kortinhaltijan kaiken liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä tietokantaan, jossa tiedot oli mahdollista yhdistää kortin omistajaan, mm. henkilötunnukseen. Tämä oikeus oli kuitenkin vain muutamalla palvelupisteen työntekijällä. Perusteluna esitettiin, että kuluttajansuojan takia kortin omistajalla on oltava oikeus saada raportti kortilla tehdyistä matkoista. Tietosuojavaltuutettu ei kuitenkaan hyväksynyt perustelua, joten tietojen kerääminen on lopetettu.