Ero sivun ”Kai Lappalainen” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Näyttelijänä == |
== Näyttelijänä == |
||
*[[Radio tulee hulluksi]] ([[1952]]) – (radiolainen) |
*[[Radio tulee hulluksi]] ([[1952]]) – (Ossi, radiolainen) |
||
*[[Me tulemme taas]] ([[1953]]) – (Eugen Karkela) |
*[[Me tulemme taas]] ([[1953]]) – (Eugen Karkela) |
||
*[[Hei, rillumarei!]] ([[1954]]) – (Kehula, taidearvostelija) |
*[[Hei, rillumarei!]] ([[1954]]) – (Kehula, taidearvostelija) |
Versio 2. elokuuta 2007 kello 14.52
Kai Lappalainen (s. 10. marraskuuta 1924, Oulu – k. 19. toukokuuta 1978, Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja lavastaja. Lappalainen työskenteli aluksi teatteriohjaajana- ja näyttelijänä, myöhemmin elokuvalavastajana ja elokuvanäyttelijänä.
Lappalaisen kuolinvuotena 1978 hänestä tehtiin pronssinen patsas.
Näyttelijänä
- Radio tulee hulluksi (1952) – (Ossi, radiolainen)
- Me tulemme taas (1953) – (Eugen Karkela)
- Hei, rillumarei! (1954) – (Kehula, taidearvostelija)
- Villi Pohjola (1955) – (baari-isäntä)
- Sankarialokas (1955) – (Antti Ojala / matruusi / legionalainen)
- Rakkaus kahleissa (1955) – (etsivä Penttinen)
- Onni etsii asuntoa (1955) – (Vinkkeli-Väiski)
- Tyttö lähtee kasarmiin (1956) – (nuorukainen)
- Jokin ihmisessä (1956) – (Osmin veli)
- X-Paroni (1964) – (lääkäri)
- Vihreä leski (1968) – (mies rouva Kairan kutsuilla)