Terrorismi

Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, 'aiheuttaa kauhua') on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon.

Länsieurooppalainen uuden ajan terrorismi

Käsite "terrorismi" juontuu Ranskan suuren vallankumouksen ajoilta. 21. syyskuuta 1789 Ranskan tasavalta julistettiin perustetuksi ja kuningasvalta täten kumotuksi. Seuranneessa valtatyhjiössä tasavaltalaiset jakobiinit ottivat vallan käsiinsä aloittamalla väkivallan aallon, jossa kuoli 40 000 ranskalaista. Ranskan keväällä 1792 Preussia ja Itävaltaa vastaan aloittama sota kiristi tilannetta entisestään. Kuningatar Marie Antoinettea epäiltiin maanpetoksesta Itävallan tuella, ja sodan seurauksena annettiin julistus vallan siirtymisestä vallankumoukselliselle hallinnolle. Valtakeskukseksi muodostui, sodan sekä vastustajiksi epäiltyjen teloituksen myötä, Julkisen turvallisuuden komitea, jossa oli kaksitoista jäsentä. Komitea päätti lopulta kaikista valtion asioista. Koska terrori oli valtiollista, liittyi terrorin käsite valtioterroriin, jossa vallankumouksellinen hallitus pyrkii eroon oppositiosta vainoten tätä. Vallankumouksen tulosten vakiinnuttamisen uskottiin edellyttävän vallankumoushallituksen jatkuvaa valtiollista terroria. Jakobiinien johtaja Maximilian Robespierre kuoli myös itse giljotiinissa 27. heinäkuuta 1794.

Antiikin ajan terrorismi

Selootit

Antiikin aikana terroristeja olivat muun muassa selootit, jotka Israelin itsenäistämiseksi Rooman miehityksestä järjestivät julkisia poliittisia murhia, mihin Rooma vastasi ankarasti. Seloottien terrori johti Jerusalemin kansannousuun 66. Rooman keisari Nero vastasi tähän lähettämällä Vespasianuksen kukistamaan kapinan. Myös juutalaisryhmittymät kääntyivät toisiaan vastaan helpottaen roomalaisten vastatoimia. Rooman keisariksi tulleen Vespasianuksen poika Titus salli Jerusalemin temppelin tulevan ryöstetyksi 70 lähettäen irtaimen voittosaaliinsa isälleen keisarille Roomaan. Koko Juudea joutui Rooman valtaan ja selootit joutuivat pakenemaan Herodes Suuren rakennuttamaan vuoristolinnakkeeseen Massadaan, mitä roomalaiset ryhtyivät piirittämään joka suunnalta. Vuonna 73 ravinnon ja veden ehtyessä selootit murhasivat itsensä perhekuntineen siten, että he valitsivat arpomalla 9 miestä jotka tappoivat muut iskemällä miekan tai veitsen niskaan, he taas keskenään arpoivat yhden joka tappoi muut 8 ja teki sitten itsemurhan. Eikä ainutkaan antautunut roomalaisille, vaikka 2 naista lapsineen oli pelastunut piilouduttuaan kaupunkiin ennen itsemurhaa.

Assassiinit

Persialaisen Hassan al-Sabbahin ("Vuoren vanhus") 900-luvulla perustaman ismailiittien muhamettilaisen lahkon poliittisena siipenä toimi assasiinien salamurhiin erikoistunut ryhmäkunta. Ryhmän tavoitteena oli muodostaa oma tukialue taistelulle toisia muslimeita vastaan. Sanan etymologian uskotaan pohjautuvan hasch-ash-hin:iin, mikä tarkoittaa arabiaksi hashiksensyöjää. Tämän käsityksen mukaan kidnapattuja nuoria koulutettiin salamurhaajiksi. Osana koulutusta oli huhun mukaan tulevan assasiinin huumaaminen hasiksella, minkä jälkeen tämä olisi viety islamilaista paratiisia muistuttavaan puutarhan nauttimaan aistillisista iloista. Koulutettavan olisi uskoteltu saaneen esimakua marttyyrikuoleman kärsineen assasiinin palkkiosta. Assasiinit kutsuivat ryhmäänsä al-da´wa al-jad^didaksi eli uudeksi opiksi ja itseään fedajeeneiksi.

1192 munkeiksi naamioituneet assasiinit murhasivat Kondrad av Montferratin. Seuraavan kahdensadan vuoden aikana lahkokunta tuhoutui pääasiassa mongolimiehittäjien kovien otteiden seurauksena.

1800-luvun terrorismi

Napoleonin sotien jälkeen Pyhä allianssi pyrki palauttamaan vanhan monarkistisen järjestyksen. Kansallisromantiikka ja alkava teollistuminen synnyttivät kansallisuusliikkeitä ja liberaaleja liikkeitä, jotka eivät kuitenkaan saaneet riittävästi tavoitteitaan läpi erityisesti monikansallisessa Itävallassa. 1848 kapinoineet unkarilaiset saivat kaksoismonarkia Itävallan kanssa 1867 Ausgleichissa, mutta Itävalta-Unkarin slaavilaiset kansat, kuten tšekit ja serbit olivat tyytymättömiä. Serbit ryhtyivät terroriin itävaltalaisia vastaan. Kaikkein haluttomampia antamaan slaaveille itse hankkimaansa asemaa olivat unkarilaiset. Bosnian kysymyksen vuoksi Serbiassa perustettiin terroristijärjestö Musta Käsi.

Venäjällä keisarin ja hallituksen vastainen terrorismi kasvoi 1860-luvulla, kun yhteiskunta vapautui maaorjuudesta ja odotuksen perustuslailliseen hallintotapaan pääsemiseksi kasvoivat nopeammin kuin hallituksen kyky uudistua. Anarkistit ja sittemmin sosiaalivallankumoukselliset keskittyivät viranomaisiin ja keisariin sekä ministereihin kohdistuvaan henkilöterroriin.

Nykyajan terrorismi

Terrorismia ovat harjoittaneet sekä vasemmiston että oikeiston edustajat, kansalliset ja uskonnolliset ryhmät ja vallankumoukselliset. Myös valtion laitokset kuten armeijat ja tiedustelupalvelut voivat harjoittaa terrorismia, jota kutsutaan tällöin valtioterrorismiksi. Yksinäisen toimijan tapauksessa lienee mahdollista puhua myös henkilö- tai yksilöterrorismista. Tällaista melko harvinaista terrorismin lajia on edustanut esimerkiksi yhdysvaltalainen ääriympäristönsuojelija "Unabomber". Nykyään yleisin ja eniten kuolonuhreja aiheuttava terrorismin muoto on sunnimuslimeihin lukeutuvien poliittisten islamistien harjoittama terrorismi. Vuonna 2005 30% terrori-iskuista ja 55% uhreista oli Irakissa.

Yleensä terrorismin määritelmää voidaan kuitenkin pitää puolueellisena, jolloin terroristeja ovat ne, jotka ovat meitä vastaan. Kansainvälisissä keskusteluissa, kuten YK:ssa osoittautuu, että vastakkaisista tavoitteista johtuen toisen terroristi on toisen vapaustaistelija. Käsitteet eivät kuitenkaan ole välttämättä toisensa poissulkevia. Vapaustaistelija määritellään toiminnan tavoitteen ja terroristi käytetyn menetelmän mukaan. Vapaustaistelija voi olla myös terroristi riippuen hänen käyttämistään menetelmistä. Joissain maissa terrorilla vapaustaistelun ylivoimaa vastaan aloittanut ja voittanut järjestö voi myöhemmin muodostaa uuden valtiojohdon.

Termit "terrorismi" ja "terroristi" ovat siten usein poliittisesti erittäin värittyneitä ja niitä käytetään propagandassa vihollisen leimaamiseksi.

Terrorismin tyyppejä

Separatistinen terrorismi

Separatistinen terrorismi pyrkii erottamaan kansan tai kansanosan emävaltiosta hyökkäämällä yhteiskunnan laitoksia, kuten poliisia, yksittäisiä poliitikkoja tai armeijaa vastaan. Vaikutin on yleensä kansallismielinen. Pelon ilmapiirin saavuttamiseksi hyökkäykset kohdistetaan emämaan muille alueille (ei yleensä omaa kansaa vastaan). Joissain tilanteissa tämäntyyppisen terrorin harjoittajia pidetään vapaustaistelijoina. Esimerkkeinä baskien, Pohjois-Irlannin, Palestiinan järjestöt ja Kurdistanin työväenpuolue. Myös juutalaista Irgun Zvi Leumi-järjestöä, jonka entisestä johtajasta, Menachem Beginistä tuli myöhemmin Israelin pääministeri, voidaan pitää vastaavana separatistisena terrorijärjestönä.

Nationalistinen terrorismi

Nationalistinen terrorismi käsitettynä erilleen separatistisesta terrorismista tarkoittaa toimintaa, jolla pyritään yhdistämään hajallaan oleva kansakunta yhdeksi valtioksi. Kurdien toiminnan voi nähdä tällaisena toimintana, koska heidän alueensa on useamman valtion alueella, kuin myös baskien. Myös Pohjois-Irlannissa on saaren yhdistävä tavoite.

Uskonnollinen terrorismi

Uskonnollinen terrorismi on nykyään tilastojen valossa enimmäkseen sunnimuslimien harjoittamaa ääri-islamilaista terrorismia. Yhdysvaltain viranomaisten laskelmien mukaan vuonna 2005 terroriteoissa kuolleista 61 % oli kuollut sunnien harjoittaman ääri-islamilaisen terrorismin uhreina, niistä tapauksista, joissa terroristi kyettiin luokittelemaan. 7 % oli kuollut tarkemmin luokittelemattoman ääri-islamilaisen terrorin uhreina. Muiden uskonnollisten ryhmien harjoittama terrorismi aiheutti yhdessä muun ei-poliittisen terrorismin kanssa 6 % kaikista uhreista. On huomattava, että 58 % uhreista kuoli terroriteoissa, joiden tekijää ei kyetty luokittelemaan puutteellisten tietojen takia. Muslimit olivat uskonnollisena ryhmänä myös yleisimmin terrorin uhreja.

Myös lukuisat pienet kultit ovat liittäneet uskontoonsa väkivaltaisen toiminnan muita ihmisryhmiä kohtaan. Esimerkkeinä buddhalaisuuteen etäisesti liittyvä Japanin Aum Shinrikyo, joka suoritti sariinikaasuiskun Tokion metrossa 1995.

Tähän luokkaan voidaan lukea myös kristittyjen fundamentalistien hyökkäykset väkivaltaisesti aborttiklinikkoja ja niissä toimivia lääkäreitä vastaan. Historiassa on myös lukuisia esimerkkejä kristittyjen harjoittamasta uskonnollisesta terrorismista.

Uusnatsismi ja rasistinen terrorismi

Rasistiset ryhmät toteuttavat kansallissosialismin rotuoppia hyökäten muita alempina pitämiään rotuja vastaan. Tavoitteena on usein etninen puhdistus, keinona muun muassa muiden kansallisuuksien pelotteleminen pois maasta. Uusnatsiryhmät hyökkäävät myös usein juutalaisia tai Israelin valtion omaisuutta vastaan. Uusnatsistinen terrorismi on suuntautunut myös oman etnisen ryhmän sisällä olevia poliittisiin vastustajiin, esimerkkinä Björn Söderbergin murha Ruotsissa 1999. Tämäntyyppinen terrorismi ei ole välttämättä pitkälle organisoitua, ja sen kohteet eivät ole useinkaan yksilöityjä.

Turkkilaisen Harmaat Sudet -järjestön ideologia on nationalistis-rasistista, hyvin lähellä kansallissosialismia. Järjestöä epäillään lukuisista terrori-iskuista.

Poliittinen terrorismi

Poliittinen terrorismi hyökkää yleensä vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan, pyrkien korvaamaan sen oman näkemyksen mukaisella järjestelmällä.

Useat vasemmistolaiset ryhmät ovat pyrkineet kaatamaan kapitalistisen hallituksen ja perustamaan kommunistisen tai sosialistisen järjestyksen. Esimerkkinä Saksan Punainen armeijakunta, Italian Punaiset prikaatit ja baskien ETA. Ks. myös amerikkalainen The Weather Underground. Monessa maassa on tai on ollut useitakin kommunistisia terroristijärjestöjä, sekä marxilais-leniniläisiä että maolaisia.

Toisinaan oikeistoterroristit ovat pyrkineet tukemaan olemassa olevaa yhteiskuntajärjestystä. Tästä esimerkkinä toimivat Etelä-Amerikan puolisotilaalliset järjestöt, jotka ovat usein hallitusten palveluksessa ja pyrkivät murhaamaan poliittiset vastustajansa, tai näitä tukevat ihmisryhmät. Oikeistoon kuuluivat myös Nicaraguan Contrat (vastavallankumoukselliset), jotka aloittivat 1980-luvun alussa taistelun vasemmistolaista Sandinisti-hallitusta vastaan.

Bolognan rautatieaseman räjäytys Italiassa 1980-luvun alussa on yksi tunnetuimmista äärioikeistolaisen terrorismin iskuista Euroopassa. Iskussa kuoli yli 80 ihmistä ja se liittyi Italian äärioikeiston "jännityksen strategiaan" jolla pyrittiin valmistelemaan oikeistolaista vallankaappausta.

Kylmän sodan aikana suurvallat tukivat omaa ideologiaansa kannattavia terroristijärjestöjä joko suoraan tai epäsuorasti. Neuvostoliitto tuki PLO:ta, joka puolestaan toimitti aseita Euroopan vasemmistolaisille järjestöille. Eräät muutkin marxilaiset terrorijärjestöt ympäri maailmaa olivat Neuvostoliiton tukemia ja jopa kouluttamia. Jotkin Etelä-Amerikan oikeistolaisista terrorijärjestöistä olivat suoraan Yhdysvaltain tukemia. Yhdysvallat ja Saudi-Arabia tukivat myös Afganistanissa Neuvostoliittoa vastaan taistelevia mujahideen-taistelijoita joista osa sittemmin muodosti Al-Qaidan ja Taliban-liikkeen. USA:n ja eräiden muiden länsimaiden tiedustelupalveluiden muodostaman salaisen Gladio-verkosto on myös katsottu olleen yhteydessä äärioikeistolaiseen terrorismiin erityisesti Italiassa.

Anarkistien terroria tapahtui 1870–1920-luvuilla. Anarkistien murhaamina kuolivat Venäjän Aleksanteri II (1881), Italian Umberto I (1900) ja Yhdysvaltain presidentti William McKinley (1901). Anarkististen terroristien motiivit olivat osin vaihtelevat, esim. valtiollisen väkivallan kostaminen tai pyrkimys nostattaa alistetut kapinaan.

Ks. myös uusnatsismi yltä.

Valtioterrorismi

Valtioterrorismilla viitataan useimmiten tilanteeseen, jossa jokin valtion organisaatio syyllistyy tekoihin, jotka täyttävät terrorismin piirteet. Tällaisia ovat mitkä tahansa salaiset tai laittomat toimet, jotka voivat kohdistua jopa täysin syyttömiin ihmisiin tai ulkopuolisiin.

Yhdysvaltain ulkoministeriö on määritellyt termin tiukemmin tarkoittamaan valtion tukea yleisesti terroristiryhminä pidetyille organisaatioille. Tämän määritelmän mukaan USA on luokitellut kaksi valtiota, Syyrian ja Iranin, terroristeja tukeviksi .

Myös Yhdysvaltain hallitusta on syytetty terrorismin harjoittamisesta, tukemisesta ja suojelemisesta, mm. seuraavissa tapauksissa:

• Yhdysvallat on tukenut Castron vastaisia kuubalaisryhmiä jotka ovat syyllistyneet terrori-iskuihin ja niiden yrityksiin. Tunnetuin näistä iskuista on Cubana de Aviaciónin matkustajalentokoneen räjäytys 6. lokakuuta 1976. Yhdysvallat on kieltäytynyt luovuttamasta iskusta epäiltyä Luis Posada Carrilesia Venezuelaan.
• Yhdysvallat tuki Nicaraguan sandinistihallituksen vastaista contra-liikettä, joka 80-luvulla teki aseellisia iskuja myös siviilejä vastaan.
• 90-luvun alkupuolella Yhdysvallat tuki Iyad Allawin tukemaa irakilaista oppositioryhmää, joka nimettöminä pysyttelevien tiedustelulähteiden mukaan toteutti pommi-iskuja Irakissa.

Terrorismi Suomessa

Suomessa punakaartit tappoivat niin sanotussa punaisessa terrorissa 1 650 siviiliä vuonna 1918 ja lisäksi yli 3 000 sotilasta. Valtion suorittaman kapinan kukistamisen ja kapinallisten rangaistustoimien seurauksena kuoli puolestaan yli 25 000 punakaartilaista. Se, missä määrin nämä katsotaan terrorismiksi, on kiistanalaista. Ylimääräisille valtiorikostuomioistuimille ei ollut laillista pohjaa.

Monet katsovat, että Suomessa terrorismia on edustanut lähinnä 20-ja 30-luvun vaihteen Lapuan liike, joka suoritti lukuisia kidnappauksia, pahoinpitelyjä ja tuhotöitä sekä neljä poliittista murhaa. Myös ministeri Heikki Ritavuoren murhan vuonna 1922 voi katsoa olleen oikeistolaisen terrorismin ilmentymä Suomessa.

Suomessa vuosisadan alussa toimineita nationalistisia aktivisteja on myös toisinaan pidetty joiltain osin terrorismin tunnusmerkit täyttävinä. Tunnetuin vuosisadan alun isku oli kenraalikuvernööri Bobrikovin murha 1904, jonka toteutti aktivisteja lähellä ollut Eugen Schauman.

Terrorismin dynamiikasta

Terrorismi ja media

Terrorismi on pieniä näyttäviä tekoja, joiden tarkoituksena on pelon ilmapiirin luominen. Tässä mielessä terrorismi on riippuvainen mediasta: Mitä laajemmin ja näyttävämmin tieto terroriteosta leviää, sen parempi terrorismin kannalta. Puhutaankin terrorismin ja median epäpyhästä liitosta: terrorismi tarvitsee mediaa vaikutuksensa levittämiseen ja media tarvitsee "näyttäviä" uutisia levikkinsä parantamiseen.

Nykyisen nk. "Terrorismin vastaisen sodan" alkuvaiheessa, 11.9.2001 jälkeen, Yhdysvaltojen hallitus pyysi mediaa olemaan levittämättä Osama bin Ladenin videoviestejä. Yhdysvalloissa ymmärrettiin siis terrorismin ja median välinen riippuvuus. Myös 11.9.2001 kohteiden valinta kielii mahdollisesti osaltaan tästä median ja terrorismin välisestä suhteesta.

Edellisen perusteella terrorismi on sitä tehokkaampaa, mitä kattavamman ja näkyvämmän julkisuuden se teoillaan saa aikaiseksi. Tämän pohjalta terrorismilla on jatkuvasti ollut paremmat toiminnan edellytykset. Nyt ne ovat globaalilla tasolla ja nyt puhutaankin kansainvälisestä terrorismista.

Terrorismi ja väestö

Usein kuulee väitettävän, että terrorismi on yleensä keskeisesti nuorten, toimettomien, ns. syrjäytyneiden miesten toimintaa. Nuoret suosivat "muutosta", uusia asioita. Kasvava nuori väestö aiheuttaa usein myös painetta sisäisesti ja myös suhteessa naapureihin. On spekuloitu, että nuorten suuri osuus väestöstä osaltaan loisi pohjaa terrorismille. Tämä väite kuitenkaan ei kestä lähempää tarkastelua ^lähde?; terroristit värväävät taistelijansa yleensä ylemmästä keskiluokasta, älymystöstä ja hyvin koulutetusta väestöstä ^lähde?. Esimerkiksi syyskuun 11. 2001 terrori-iskuihin osallistuneet al-Qaida -taistelijat olivat kaikki taustaltaan ylemmästä keskiluokasta ja monilla oli takanaan korkeakouluopintoja . Sen sijaan se, että nuoret, toimettomat ja syrjäytyneet miehet herkästi joko sympatisoivat terrorismia, tai ottavat osaa spontaaniin, järjettömään ja tavoitteettomaan väkivaltaan (huliganismi) on todennäköisempää kuin varsinaiseen terrorismiin osallistuminen .

Laajalti terroristiryhmiksi kuvailtuja järjestöjä

Viranomaisten ylläpitämät luettelot

Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Australia pitävät kukin yllä omaa luetteloaan terroristijärjestöistä.

Eurooppa

Belgia

• Belgialainen Cellules Communistes Combattantes (CCC, "kommunistitaistelijasolut", kommunistinen) 1984&ndash,85.

Espanja

• Baskien separatistijärjestö ETA (Euskadi Ta

Askatasuna) (kommunistinen, separatistinen) 1959

• Espanjalainen Grupo (marxilais-leniniläinen) 1975–2006

Kreikka

• Kreikkalainen Marraskuun seitsemästoista (marxilainen) – alkaen 1975

Jugoslavia

• Kosovon vapautusarmeija (KLA) – perustettu 1990-luvun lopussa

Ranska

• Ranskalainen Action Directe (kommunistinen) – perustettu 1977, toimi 1979–87

Saksa

• Saksalainen Punainen armeijakunta (RAF) (kommunistinen) – 1967

Italia

• Italialainen Punaiset prikaatit (marxilais-leniniläinen) – 1969

Pohjois-Irlanti

• Ulsterin Puolustusliitto (UDA) – perustettu 1971
• Ulsterin Vapaustaistelijat (UVF) – perustettu 1912
• Irlannin tasavaltalaisarmeija (IRA) (marxilais-leniniläinen, separatistinen) – perustettu 1919

Lähi-itä

• islamistinen Al-Qaida – perustettu 1988
• Siionistiset Haganah, Irgun (1931) ja Lehi (1940)
• Palestiinan Vapautusjärjestö PLO (nationalistinen) – perustettu 1964 – ja myös erikseen sen seuraavat jäsenjärjestöt
  • Fatah (nationalistinen, vasemmistolainen) – perustettu 1958/59
    • Palestiinalainen Musta syyskuu – perustettu 1970, väitetään Fatahin alaiseksi, PLO lakkautti sen 1973
  • PFLP (marxistis-leninistinen) perustettu vuonna 1953
• Islamilainen Jihad – Egypti/Palestiina 1970-luvulta alkaen
• Hizbollah 'Jumalan puolue' – perustettu 1982
• Hamas – perustettu 1987
• Irakin al-Qaida – perustettu 2003

Aasia

• Kurdistanin työväenpuolue (PKK) (marxistis-leninistinen) – perustettu 1970-luvulla.
• Japanilainen Aum Shinrikyo (Korkein totuus) (uskonnollinen) – perustettu 1987
• Filippiiniläinen Abu Sayyaf (islamistinen) – perustettu 1991
• Naxal (maolainen) – Intian kommunistipuolueen muillakin faktioilla on terrorijärjestöjä
• Nepalin kommunistipuolue (maolainen) – perustettu 1994
• NPA (Filippiinit) (kommunistinen) – perustettu 1969
• Japanilainen JRA (kommunistinen) – perustettu 1971.
• Tamilien LTTE – perustettu 1976.

Afrikka

• Algerialainen FLN – perustettu 1954
• Länsisaharalainen Polisario – perustettu vuonna 1976

Pohjois-Amerikka: Kanada ja Yhdysvallat

• Kanadalainen Front de Libération du Québec (sosialistis-nationalistinen) perustettu 1963
• Puerto Ricon Los Macheteros – perustettu 1976
• Ku Klux Klan (rasistinen, USA) – entisten etelävaltiolaisten upseerien 1865 perustama järjestö, jota on elvytetty useita kertoja uudestaan, siitä on irtautunut White Aryan Resistance (WAR)
• Symbioottinen vapautusarmeija (vasemmistolainen, USA, mm. Patty Hearst) 1973–75
• United Freedom Front (vasemmistolainen, USA) 1974–84
• The Weather Underground (kommunistinen, USA) 1969–76, sen seuraaja Toukokuun yhdeksästoista 1978–85.

Etelä-Amerikka

• Perulainen Loistava polku (maolainen) – perustettu 1960-luvun lopussa.
• Kolumbialainen FARC (kommunistinen) – perustettu 1964, yhteistyötä IRA:n kanssa.
• Kolumbialainen AUC, Autodefensas Unidas de Colombia (antikommunistinen) – perustettu 1997.
• Chileläinen Frente Patriótico Manuel Rodríguez (FPMR) (kommunistinen) – perustettu 1983

Entisiä terroristijärjestöjä

• Eteläafrikkalainen ANC – perustettu 1912, tunnustettiin 1990.
• Belgialainen CCC, perustettu 1984, tunnustettiin 1985
• Skotlantilainen SNLA, perustettu 1983, tunnustettu 2002
• Palestiinalainen PLO – perustettu 1964, tunnustettu 1993

Viimeaikaisia terroritekoja

• 7. heinäkuuta 2005 Lontoon joukkoliikennevälineissä tapahtui joukko räjähdyksiä. Kuolleita oli vahvistettu menehtyneen vähintään 49 (10.07.2005).

• 6. helmikuuta 2004 räjähti Moskovan metrossa pommi. 40 kuoli ja 100 loukkaantui.

• 24. elokuuta 2004 venäläiset Tupolev Tu-134- ja Tupolev Tu-154- matkustajakoneet räjähtivät ilmassa Tulan ja Rostovin alueiden yläpuolella lyhyen ajan kuluessa. 90 ihmistä kuoli. Tekijöiksi epäiltiin koneiden matkustajia Amnat Nagajeva ja Satsita Zhebirhanova.

• 1. syyskuuta 2004 räjähti kaksi pommia beersebalaisessa ostoskeskuksessa. 16 kuoli. Israelin varapuolustusministeri Zeev Biom syytti Syyriaa jopa avunannosta tekoon ja vaati vastatoimia Syyriaa vastaan.

Intifada

Intifada eli palestiinalaistan kansannousu Israelia vastaan palestiinalaisvaltion luomiseksi tuottaa jatkuvasti uusia uhreja eri iskuissa. [1]

Huomattavia iskuja, joita on laajalti kuvailtu terrori-iskuiksi

• 23. heinäkuuta 2005 Egyptin Sharm el-Sheikin autopommit.

• 1. lokakuuta 2005 Balin pommi-iskut Jimbarassa ja Kutassa

• 7. ja 22. heinäkuuta 2005 Lontoon pommi-iskut metroissa ja bussissa.

• 1. syyskuuta 2004 Beslanin koulukaappaus Pohjois-Ossetiassa.

• 9. toukokuuta 2004 Tšetšenian presidentin Ahmed Kadyrovin murha.

• 11. maaliskuuta 2004 Madridin pommi-isku rautatieasemalla ja junissa tappoi 191 ihmistä Espanjan vaalien alla. Koalitioon Azorien julistuksella Bushin, Blairin ja Barroron kanssa sitoutunut pääministeri Jose Maria Aznar hävisi vaalit ja Espanja veti joukkonsa Irakista.

• 19. elokuuta 2003 Raketti-isku Canal-hotellin Bagdadissa surmasi 23–joukossa YK:n erityislähettiläs Sérgio Vieira de Mello. YK:n pääsihteeri Kofi Annan kutsui Martti Ahtisaaren selvittämään YK:n työtekijöiden turvallisuutta. Vastaavan alipääsihteerin eroanomukseen ei suostuttu, mutta turvallisuuspäällikkö lähetettiin lomalle ja hän eroaa.

• 15. marraskuuta ja 20. marraskuuta 2003 Istanbulin pommi-iskut - Viidessä päivässä räjäytettiin autopommeilla kaksi synagogaa, UK:n konsulaatti ja HSBC pankin rakennus.

• 16. toukokuuta 2003: Casablancan pommi-iskut- Ensimmäinen pommi räjähti "Casa de España" ravintolan kohdalla. Toinen pommi taas Hotelli Farahissa. Kolmas pommi räjähti Juutalaisella hautausmaalla. Neljäs pommi räjähti juutalaisen omistamassa italialaisessa ravintolassa. Viides pommi taas Belgian konsulaatin vieressä. Kaikki 12 terroristia kuolivat ja 33 siviiliä sekä 100 ihmistä loukkaantui.

• 23. lokakuuta 2002 – Moskovan teatterikaappaus Duprovka- -nimisessä teatterissa.

• 12. lokakuuta 2002 – Pommi-iskut Balilla surmasivat 202 henkeä.

• Syyskuun 11. päivän terrori-iskut 2001 World Trade Centeriin ja Pentagoniin.

• 24. joulukuuta 1999–2000 . Indian Airlinesin lento 814 kaapattiin Kathmandu-New Delhi välillä. Kone lennätettiin Amritsarin, Lahoren ja Dubain kautta Kandahariin, Afganistaniin jossa matkustajat vapautetettiin.

• 31. elokuuta ja 22. syyskuuta 1999: Moskovassa tapahtuneet asuntopommit johtivat Toiseen Tšetšenian sotaan. 300 ihmistä kuoli iskuissa.

• 7. elokuuta 1998: Al-Qaidan pommi räjähtää USA:n suurlähetystöissä Dar es Salaamissa, Tansaniassa ja Nairobissa, Keniassa, 225 ihmistä kuoli ja 4000 loukkaantui.

• 2000 Pommi-isku amerikkalaiseen USS Cole-sotalaivaan.

• 17. joulukuuta-22. huhtikuuta 1997: Túpac Amarun terroristit kaappasivat Japanin Liman suurlähetystön. 14 terroristia, 2 armeijan sotilasta ja 1 panttivanki kuolivat.

• 19. huhtikuuta 1995 Oklahoma Cityn pommi-isku.

• 20. maaliskuuta 1995:Korkein totuus-niminen japanilainen kultti iski Sariinikaasulla Tokion metroon. 12 ihmistä kuoli ja 6000 loukkaantui.

• 26. helmikuuta 1993: Al-Qaidan ensimmäisessä World Trade Centerin pommi-iskussa kuoli 6 ja loukkaantui yli 1000 ihmistä.

• 1988 Pan Amin lennon 103 räjäytys - Lockerbien pommi-isku

• 15. elokuuta 1988: Omaghin pommi-isku Pohjois-Irlanti

• 5. syyskuuta 1986: 4 palestiinalaista terroristia kaappasi Pan Amin lennon Karachistä. Lento oli tulossa Mumbaista ja matkalla Frankfurtin kautta New Yorkiin. Lentokone teki välilaskun Pakistanissa kun 4 poliisiksi pukeutuneet miehet ryntäsivät koneeseen. Koneessa oli 379 ihmistä. Kaappaajat pakottivat koneen lentämään Larnakaan, Kyprokselle. Kaappauksessa kuoli 21 ihmistä.

• , 27. joulukuuta 1985: Rooman ja Wienin lentoasemaiskut – neljä palestiinalaista terroristia, käveli El Alin lippuluukulle Rooman Leonardo da Vinicn kansainvälisellä lentokentällä ja avasivat tulen. 16 ihmistä kuoli ja 99 loukkaantui, 3 terroristia sai surmansa. Samana päivänä 3 terroristia iski Wienin kansainvälisellä lentokentällä. Tel Aviviin matkaavien matkustajien kimppuun hyökättiin kun he jonottivat päästäkseen lentokoneeseen, El Al lento. 2 ihmistä kuoli ja 39 loukkaantui. Terroristit pakenivat kentältä autolla jota Itävallan poliisi jahtasi. Yksi kolmesta terroristista kuoli ja toiset antautuivat.

• , 7. lokakuuta-10. lokakuuta 1985: PLO kaappasi matkustaja-alus Achille Lauron Aleksandria -Port Said välillä.

• 23. kesäkuuta 1985: Air Indian lento 182 räjähti Irlannin rannikon yläpuolella. Pommi-iskun takana olivat Kanadassa asuvat sikhinationalistit. Kaikki 329 matkustajaa kuolivat. Tätä on joskus pidetty eniten kuolonuhreja vaatineena yksittäisenä terrori-iskuna ennen World Trade Centerin iskua.

• 14. kesäkuuta 1985: TWA-lento 847 kaapattiin Ateena-Rooma reitillä ja lennettiin Beirutiin, jossa 19 matkustajaa vapautettiin. Kone vietiin Algeriin jossa 20 matkustajaa vapautettiin. Sen jälkeen kone lennettiin takaisin Beirutiin . Beirutista kone ei saanut lupaa laskeutua joten se lennettiin takaisin Algeriin jossa 65 matkustajaa vapautettiin.

• 12. lokakuuta 1984: IRA iski Britannian konservatiivipuolueen puoluekokouksen pitopaikkaan, Brightonissa olevassa hotellissa. Viisi kuoli ja 24 haavoittuu. Britannian pääministeri Margareth Thatcher säilyi vahingoittumattomana.

• 23. lokakuuta 1983: 241 USA:n merijalkaväen sotilasta kuoli kokonaisen kasarmin tuhonneessa pommi-iskussa Beirutissa. Iskun jälkeen Reagan päätti vetää USA:n joukot Libanonista.

• 9. lokakuuta 1983: 21 ihmistä kuoli ja 48 loukkaantui kun pohjoiskorealaiset agentit asettivat pommin Rangoonissa olevaan buddhalaisen temppeliin jossa oli eteläkorealaisia diplomaatteja, heidän joukossaan Etelä-Korean presidentti Chun Doo-Hwan. 21 ihmistä kuoli ja 48 loukkaantui.

• 6. lokakuuta 1981: Egyptin Israelin kanssa rauhansopimuksen tehnyt presidentti Anwar Sadat murhattiin ampumalla Kairossa ja käsikranaatein. Kaksikymmentä loukkaantui. Muslimiveljeskunnan jäsenet olivat asian takana.

• 2. lokakuuta 1980: Äärioikeistolainen Ordine Nuovo räjäytti Bolognan rautatieaseman, 85 ihmistä kuoli ja 200 loukkaantui.

• 1980: Iranin lähetystön piiritys – irakilaiset agentit valtaavat Iranin lähetystön Lontoossa.

• , 27. helmikuuta-27. huhtikuuta 1980: M-19 järjestö otti panttivankeja Dominikaanisen tasavallann suurlähetystössä Bogotassa, Kolumbiassa.16 kaappaajaa ja 12 diplomaattia poistuivat suurlähetystöstä ja lensivät Kuubaan. Diplomaatit vapautettiin Havannassa.

• 27. elokuuta 1979: IRA murhasi Englannin kuningattaren Elisabet II:n serkun Intian itsenäistymisestä varakuninkaana vastannut lordi Louis Mountbattenin Mullaghmoressa, Sligossa, Irlannissa, Donegallahdella. 22 muuta kuoli IRAn iskussa.

• 16. maaliskuuta - 9. toukokuuta 1978: Terroristiryhmä, Punaiset prikaatit sieppasi Italian entisen pääministerin Aldo Moron Roomassa, hänet murhattiin Milanossa.

• 1977: Niin sanottu Landshut-kaapaus. Arabi ja saksalaiset terroristit kaappasivat Lufthansan lentokoneen Palma de Mallorcalla. Kaappaus päättyi Mogadishuun,Somaliaan kun GSG 9 saksalainen kommandoryhmä vapautti koneen.

• 5. syyskuuta 1977: Baader-Meinhof ryhmä kaappasi ja surmasi työnantajanliiton puheenjohtajan Hanns Martin Schleyerin, hänet kaapattiin Kölnissä ja murhattiin Mulhousessa, Ranskassa.

• 7. huhtikuuta 1977: Baader-Meinhof ryhmä surmaa Saksan yleisen syyttäjän Siegfried Bubackin Karlsruhessa.

• 30. heinäkuuta 1977: Punainen armeijakunta surmasi Dresdner-pankin johtajan Jürgen Ponton tämä kotonaan lähellä Frankfurtia.

• 14. joulukuuta 1976: 7 etelämolukkialaista kaappasi 50 hengen junan Alankomaissa, Groningenin ja Beilenin reitillä, 3 matkustajaa kuoli kaappauksessa.

• 6. lokakuuta 1976: Cubana de Aviación lentokone räjähti Barbados-Havanna reitillä. Pommi oli Fidel Castron vastaisen kuubalaisten maanpakolaisten ryhmän.

• , , 26. kesäkuuta-4. heinäkuuta 1976: PFLP ja eräs saksalainen terroristijärjestö kaappasi Air Francen lennon Pariisista Benghaziin, Libyaan, kaappausdraama päättyi Entebben lentokentällä Ugandassa. Panttivangit vapautetaan israelilaisen kommandoryhmän Sayeret Matkalin johdolla. Katso Operaatio Entebbe. 4 panttivankia, 1 israelilainen kommando ja 45 ugandalaissotilasta saivat surmansa.

• 16. helmikuuta 1976: Armenialainen ASALA niminen terroristijärjestö surmasi turkkilaisen diplomaatin Oktay Ceritin Pariisissa

• Joulukuu 1975: Ilich Ramirez Sanchezin ja tämän johtamat terroristit hyökkäsivät OPEC:n päämajan kimppuun Wienissä ja ottivat noin 60 panttivankia -joista suurin osa OPEC-maiden edustajia.22. joulukuuta kaappaajat ja panttivangit siirtyivät lentokoneeseen joka lensi Algeriin jossa 30 panttivankia vapautetaan. DC-9 lentokone lennettiin Algerista Tripoliin jossa vapautettiin panttivankeja. Sen jälkeen lentokone palasi Algeriin jossa loput panttivangit vapautettiin. Kaappaajat saivat turvapaikan Algeriasta.

• 4. huhtikuuta 1975: Punainen armeijakunta kaappasi Tukholman Saksan suurlähetystön. 4 ihmistä kuoli kaappauksessa. Terroristit räjäyttivät lähetystön ennen kuin antautuivat Ruotsin poliisille. Katso Tukholman Länsi-Saksan suurlähetystön kaappaus.

• 1974: TWA:n lento 841 räjähti Joonianmerellä. Palestiinalainen terroristi järjestö Beirutissa ilmoittautuu iskuun syylliseksi.

• 31. tammikuuta 1974: Japanin punainen armeijakunta ja PFLP järjestön jäsenet kaappasivat Shellin jalostamon Singaporessa. PFLP kaappasi Japanin suurlähetystön Kuwaitissa.

• 20. joulukuuta 1973: ETA surmasi autopommilla Espanjan silloisen pääministerin Luis Carrero Blancon Madridissa.

• 30. toukokuuta 1972 : Japanin punainen armeijakunta surmasi 26 ja haavoitti 78 ihmistä Ben-Gurionin kansainvälisellä lentokentällä Tel Avivissa

• , 1972 Münchenin verilöyly: Palestiinalainen Musta syyskuu kaappasi Israelin painijoukkueen 11 urheilijaa.

• 5. lokakuuta 1970: Quebeciläinen FLQ terroristijärjestö murhasi kanadalaisen poliitikon Pierre Laporten ja kidnappasi brittidiplomaatin James Crossin.

• 21. joulukuuta 1969: Piazza Fontanassa, Milanossa räjähti pommi jossa kuoli 16 ihmistä.

• 26. joulukuuta 1968: PFLP:n kuuluvat palestiinalaiset terroristit kaappasivat El Alin lennon Ateenan lentokentällä ja surmasivat yhden matkustajan. Matkustajat vapautettiin Algerissa.

• 1. maaliskuuta 1954: Capitol kongressitalolla, Washington D.C.:ssa puertoricolaiset nationalistit surmasivat 5 kongressin jäsentä

• 1. marraskuuta 1950 : Puertoricolainen nationalisti yritti murhata USA:n presidentin Harry S. Trumanin.

• 28. heinäkuuta 1946: Kuningas David-hotellin räjäytys – UK:n Palestiinan mandaatti, juutalaisten Irgun räjäytti brittien päämajan Jerusalemissa, 91 kuoli.

• | 9. lokakuuta 1934: Makedonian vallankumousliikeeseen kuuluva Vlada Georgieff murhasi Jugoslavian kuninkaan Aleksanteri I:n ja Ranskan ulkoministerin Louis Barthou'n Marseilleissa.

• 28. kesäkuuta 1914: Serbialainen Gavrilo Princip ampui Franz Ferdinandin, Itävallan arkkiherttuan Sarajevossa. Murha johtaa ensimmäiseen maailmansotaan.

• 1. syyskuuta 1911: Kiovalainen sosiaalivallankumouksellinen Dmitri Bogrov surmasi Venäjän pääministeri Pjotr Stolypinin Kiovan oopperatalolla pommilla.

• 1904: suomalainen Eugen Schauman ampui Venäjän kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin Helsingissä.

• Venäjä 2. maaliskuuta 1881: Puolalainen Narodnaja volja -järjestön Ignacy Hryniewiecki surmasi Aleksanteri II:n heittämällään pommilla.

Lähteitä

• Francisco Alonso-Fernández: "Fanáticos terroristas - Claves psicológicas y sociales del terrorismo", Salvat Editores S.A., Espanja 2002.
• Jukka Paastela (toim.): "Terrorismi – Ilmiön tausta ja aikalaisanalyysejä", ISBN: 952-5503-1
• Toby Archer:"Ydinaseet ja terrorismi uhkaavat USA:n hegemoniaa" Helsingin Sanomat 27.7.2005 s. A 4

Katso myös

• Pommi-isku