Ero sivun ”Nemean leijona” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wifx
Care (keskustelu | muokkaukset)
Leijonan tähdistö
Rivi 11: Rivi 11:
Herakleen aseet menivät piloille osuessaan Nemean leijonaan. Nuolet sinkoutuivat sivuun, miekan terä taipui kuin lyijytanko, ja raskas nuija särkyi pedon kalloon. Leijona oli siis nujerrettava paljain käsin.
Herakleen aseet menivät piloille osuessaan Nemean leijonaan. Nuolet sinkoutuivat sivuun, miekan terä taipui kuin lyijytanko, ja raskas nuija särkyi pedon kalloon. Leijona oli siis nujerrettava paljain käsin.


Kun Herakles löi järkälemäisellä nuijalla petoa päähän, nuija särkyi säpäleiksi. Leijona ravisti päätään lopettaakseen korviensa soimisen, haukotteli ja vetäytyi luolaansa. Herakleen aseet olivat tehottomat, joten hän valitsi toisen menettelyn. Hän tukki luolan toisen sisäänkäynnin verkolla ja seurasi leijonaa veren tahrimaan luolaan. Pimeässä Herakleen onnistui ahdistaa leijona nurkkaan ja hypätä sen niskaan varoen sen raivokkaita huitaisuja. Taistelu oli hirmuinen, sillä molemmilla oli yliluonnolliset voimat. Lopulta Herakles sai kätensä leijonan kaulan ympärille. Vastaan kamppaileva peto sai purtua Herakleelta yhden sormen poikki. Kivusta piittaamatta sankari säilytti otteensa ja kuristi pedon hengettömäksi.
Kun Herakles löi järkälemäisellä nuijalla petoa päähän, nuija särkyi säpäleiksi. Leijona ravisti päätään lopettaakseen korviensa soimisen, haukotteli ja vetäytyi luolaansa. Herakleen aseet olivat tehottomat, joten hän valitsi toisen menettelyn. Hän tukki luolan toisen sisäänkäynnin verkolla ja seurasi leijonaa veren tahrimaan luolaan. Pimeässä Herakleen onnistui ahdistaa leijona nurkkaan ja hypätä sen niskaan varoen sen raivokkaita huitaisuja. Taistelu oli hirmuinen, sillä molemmilla oli yliluonnolliset voimat. Lopulta Herakles sai kätensä leijonan kaulan ympärille. Vastaan kamppaileva peto sai purtua Herakleelta yhden sormen poikki. Kivusta piittaamatta sankari säilytti otteensa ja kuristi pedon hengettömäksi. Tarun mukaan Nemean leijona ylennettiin kuolemansa jälkeen [[Leijona (tähdistö)|Leijonan tähdistöksi]]<ref name="Hyginus2">Hyginus, ''Astronomica ii.24'' ([http://theoi.com/Text/HyginusAstronomica2.html#24 engl. käännös])</ref>.


[[Kuva:Mycenae_lion_gate_dsc06382.jpg|thumb||250px|left|Mykenen leijonaportti]]
[[Kuva:Mycenae_lion_gate_dsc06382.jpg|thumb||250px|left|Mykenen leijonaportti]]
Rivi 19: Rivi 19:
Kun Herakles toi saaliinsa kuninkaalle todisteeksi urotyöstä, leijona oli kuolleenakin niin pelottava, että kuningas [[Eurystheus]] piiloutui saviruukkuun kieltäen Heraklesta koskaan palaamasta Mykeneen.
Kun Herakles toi saaliinsa kuninkaalle todisteeksi urotyöstä, leijona oli kuolleenakin niin pelottava, että kuningas [[Eurystheus]] piiloutui saviruukkuun kieltäen Heraklesta koskaan palaamasta Mykeneen.
[[Mykene]]ssä on säilynyt muinainen leijonaportti, jonka yli 3&nbsp;000 vuotta vanhat leijonan kuvat kertovat ihmisten petoa kohtaan osoittamasta kunnioituksesta.
[[Mykene]]ssä on säilynyt muinainen leijonaportti, jonka yli 3&nbsp;000 vuotta vanhat leijonan kuvat kertovat ihmisten petoa kohtaan osoittamasta kunnioituksesta.

== Lähteet ==
<references/>


[[Luokka:Herakleen urotyöt]]
[[Luokka:Herakleen urotyöt]]

Versio 27. heinäkuuta 2007 kello 16.24

Herakles taistelee Nemean leijonan kanssa. Osa Espanjassa sijaitsevasta mosaiikista, joka on peräisin 200-luvun alkupuolelta.

Nemean leijona oli antiikin kreikkalaisen mytologian hirviö. Sen synnystä on olemassa useita versioita. Leijona oli yksi Tyfonin ja Ekhidnan hirviölapsista tai Khimairan ja kaksipäisen hirviökoira Orthoksen lapsi. Vaihtoehtoisesti Nemean leijona on yhdistetty kuun jumalattareen Seleneen. Synnytettyään leijonan Selene pudotti sen kauhuissaan Kuusta alas Tretos-vuorelle rankaisemaan palvojiaan laiminlyödyistä uhritoimituksista. Toisen version mukaan Selene loi leijonan jumalten kuningattaren Heran pyynnöstä ja muovasi sen karvaisen ruumiin meren vaahdosta. Sitten hän luovutti leijonan sateenkaaren jumalattarelle Irikselle, joka vyötti suuren pedon taikavyöllään, ennen kuin laski sen maan pinnalle.

Herakleen ensimmäinen urotyö

Herakles surmasi Nemean leijonan paljain käsin. Puolijumala Herakles oli Zeus-ylijumalan ja kuolevaisen Alkmene-nimisen naisen poika. Zeus oli naimisissa Hera-jumalattaren kanssa. Kostoksi miehensä uskottomuudesta Hera piinasi Heraklesta, kunnes tämä menetti järkensä ja surmasi vaimonsa ja lapsensa. Rikoksen sovittamiseksi Herakleen oli palveltava kuningas Eurystheusta, joka määräsi hänen suoritettavakseen kymmenen urotyötä. Niitä kertyi lopulta kaksitoista, kun Eurystheus hylkäsi kaksi suoritetuista tehtävistä. Ensimmäinen tehtävä oli Nemean leijonan surmaaminen.

Herakleen ja Nemean leijonan taistelu

Herakleen aseet menivät piloille osuessaan Nemean leijonaan. Nuolet sinkoutuivat sivuun, miekan terä taipui kuin lyijytanko, ja raskas nuija särkyi pedon kalloon. Leijona oli siis nujerrettava paljain käsin.

Kun Herakles löi järkälemäisellä nuijalla petoa päähän, nuija särkyi säpäleiksi. Leijona ravisti päätään lopettaakseen korviensa soimisen, haukotteli ja vetäytyi luolaansa. Herakleen aseet olivat tehottomat, joten hän valitsi toisen menettelyn. Hän tukki luolan toisen sisäänkäynnin verkolla ja seurasi leijonaa veren tahrimaan luolaan. Pimeässä Herakleen onnistui ahdistaa leijona nurkkaan ja hypätä sen niskaan varoen sen raivokkaita huitaisuja. Taistelu oli hirmuinen, sillä molemmilla oli yliluonnolliset voimat. Lopulta Herakles sai kätensä leijonan kaulan ympärille. Vastaan kamppaileva peto sai purtua Herakleelta yhden sormen poikki. Kivusta piittaamatta sankari säilytti otteensa ja kuristi pedon hengettömäksi. Tarun mukaan Nemean leijona ylennettiin kuolemansa jälkeen Leijonan tähdistöksi[1].

Mykenen leijonaportti

Alkuun Herakles oli ymmällään, miten saisi leijonan nyljetyksi, sillä sen nahkaan ei kuoleman jälkeenkään pystynyt mikään terä. Lopulta Herakles keksi käyttää pedon omia kynsiä, jotka leikkasivat taljaa. Nahasta Herakles valmisti itselleen panssaripuvun ja päästä kypärän.

Kun Herakles toi saaliinsa kuninkaalle todisteeksi urotyöstä, leijona oli kuolleenakin niin pelottava, että kuningas Eurystheus piiloutui saviruukkuun kieltäen Heraklesta koskaan palaamasta Mykeneen. Mykenessä on säilynyt muinainen leijonaportti, jonka yli 3 000 vuotta vanhat leijonan kuvat kertovat ihmisten petoa kohtaan osoittamasta kunnioituksesta.

Lähteet

  1. Hyginus, Astronomica ii.24 (engl. käännös)