Ero sivun ”Autun” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
==Maantiede== |
==Maantiede== |
||
Autun |
Autun sijaitsee laajan painuman, jotka nimitetään Autunin altaaksi, laidalla. Pohjoisessa se rajoittuu sankaan sekametsikköön ja etelässä puolestaan vastassa ovat lehtipuumetsän peittävä tasanko. |
||
Loire-jokeen laskevan Aarroux-joki kulkee jonkin matkaa kaupungin alueella. Kaupungin ilmasto on huomattavasti merellisempää kuin muualla Morvanin ylängön alueella. Näin varsinkin kun on kyse 400 metriä merenpinnasta olevista alueista. Vuosittainen sademäärä on varsin kohtuullinen ja sen on mitattu olevan 800 millimetriä 30 vuoden aikana. |
Loire-jokeen laskevan Aarroux-joki kulkee jonkin matkaa kaupungin alueella. Kaupungin ilmasto on huomattavasti merellisempää kuin muualla Morvanin ylängön alueella. Näin varsinkin kun on kyse 400 metriä merenpinnasta olevista alueista. Vuosittainen sademäärä on varsin kohtuullinen ja sen on mitattu olevan 800 millimetriä 30 vuoden aikana. |
||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
*Kuuden kilometrin mittainen puolustusmuuri, jossa on useita torneja. Muuri muodostaa [[näljäkäs|neljäkkään]] jonka pita-ala on noin 200 hehtaaria. Muurissa on ollut neljä aukkoa, joista vain kolme on nykyisin jäljellä. Ne kukin päättyvät kahteen ristikkäin olevaan pääkatuun. Kadut kohtaavat toisena suorakulmassa ja ne ovat [[cardo maximus]] ja [[decumanus maximus]]. |
*Kuuden kilometrin mittainen puolustusmuuri, jossa on useita torneja. Muuri muodostaa [[näljäkäs|neljäkkään]] jonka pita-ala on noin 200 hehtaaria. Muurissa on ollut neljä aukkoa, joista vain kolme on nykyisin jäljellä. Ne kukin päättyvät kahteen ristikkäin olevaan pääkatuun. Kadut kohtaavat toisena suorakulmassa ja ne ovat [[cardo maximus]] ja [[decumanus maximus]]. |
||
[[Image:Autun_theatre.jpg|220px|thumb|right|Autunin kelttiläis-roomalainen teatteri]] |
[[Image:Autun_theatre.jpg|220px|thumb|right|Autunin kelttiläis-roomalainen teatteri]] |
||
*Roomalainen teatteri, johon aikoinaan mahtui jopa 20 |
*Roomalainen teatteri, johon aikoinaan mahtui jopa 20 000 katsojaa, näin se oli katsojamäärältään läntisen Rooman valtakunnan suurin. |
||
*Amfiteatteri, joka nykyisin on hävinnyt, oli teatterin vieressä. |
*Amfiteatteri, joka nykyisin on hävinnyt, oli teatterin vieressä. |
||
*Kelttiläis-roomalaisen aikakauden kanava, joka rakennettiin Morvanin puiden sekä kaupungin areenan veden saamiseksi. |
*Kelttiläis-roomalaisen aikakauden kanava, joka rakennettiin Morvanin puiden sekä kaupungin areenan veden saamiseksi. |
||
| Rivi 69: | Rivi 69: | ||
[[Luokka:Ranskan kaupungit]] |
[[Luokka:Ranskan kaupungit]] |
||
[[ceb:Autun]] |
[[ceb:Autun]] |
||
Versio 17. heinäkuuta 2007 kello 20.44
| Perustiedot | |
|---|---|
| Valtio: |  Ranska
|
| Région: | Burgundi |
| Departementti: | Saône-et-Loire |
| Pinta-ala: | 61,52 km² |
| Asukasluku: | 16 419 (1999) |
| Asukastiheys: | 266 as./km² |
| Kaupunginjohtaja: | Rémy Rebeyrote 2001–2008 |
| Kotisivu: | [1] |
Autun on ranskalainen kaupunkikunta, joka sijaitsee Saône-et-Loiren departementissa ja Burgundin alueella. Kaupungin historia ulottuu aina Roomalaisaikaan ja jopa tätäkin kauemmaksi.
Kaupungin tunnuslause on "Roma celtica, soror et aemula Romae".
Maantiede
Autun sijaitsee laajan painuman, jotka nimitetään Autunin altaaksi, laidalla. Pohjoisessa se rajoittuu sankaan sekametsikköön ja etelässä puolestaan vastassa ovat lehtipuumetsän peittävä tasanko.
Loire-jokeen laskevan Aarroux-joki kulkee jonkin matkaa kaupungin alueella. Kaupungin ilmasto on huomattavasti merellisempää kuin muualla Morvanin ylängön alueella. Näin varsinkin kun on kyse 400 metriä merenpinnasta olevista alueista. Vuosittainen sademäärä on varsin kohtuullinen ja sen on mitattu olevan 800 millimetriä 30 vuoden aikana.
Historia
Autun on merkittävä historiallinen kaupunki. Tästä todisteena ovat useat antiikista ja keskiajasta kertovat jäänteet.
Autun, Rooman sisar ja kilpailija
Autunin kaupungin synty ajoittuu rooman keisari Augustuksen aikakauteen eli noin vuosiin 27 eaa ja 14. Kaupungin nimi oli tällöin Augustodunum ja sitä koristivat suurenmoiset monumentit, jotka vielä tänäänkin osittain ovat kaupungin maineen taustalla. Aikakaudelta on kaupungissa nähtävissä:
- Kuuden kilometrin mittainen puolustusmuuri, jossa on useita torneja. Muuri muodostaa neljäkkään jonka pita-ala on noin 200 hehtaaria. Muurissa on ollut neljä aukkoa, joista vain kolme on nykyisin jäljellä. Ne kukin päättyvät kahteen ristikkäin olevaan pääkatuun. Kadut kohtaavat toisena suorakulmassa ja ne ovat cardo maximus ja decumanus maximus.
- Roomalainen teatteri, johon aikoinaan mahtui jopa 20 000 katsojaa, näin se oli katsojamäärältään läntisen Rooman valtakunnan suurin.
- Amfiteatteri, joka nykyisin on hävinnyt, oli teatterin vieressä.
- Kelttiläis-roomalaisen aikakauden kanava, joka rakennettiin Morvanin puiden sekä kaupungin areenan veden saamiseksi.
- Saint-Andr´´en ja Arrouxin portin, jota ovat jäljellä neljästä aikanaan olleesta porttirakennelmasta.
- Januksen temppeli muurirakennelmien sisäpuolella.
- Autun on yksi neljästä Ranskan "punaisesta kaupungista". Tällä nimellä kaupunkeja kutsutaan, koska niiden rakennuksissa käytettiin aina 300-luvulle saakka punaisen sävyistä kivimateriaalia.
Keskiaika
Saraseenit hävittivät kaupungin kenraalinsa Ambizan johdolla 22. elokuuta 725 ja tämän hävityksen jälkeen vuonna 722 Kaarle Martel luovutti kaupungin Autunin kreivi Théodoric I:lle. Kuitenkin normannit hävittivät kaupungin uudelleen vuonna 888.
Tämän hävityksen jälkeen Autunin kreivikunta oli Burgundin herttuakunnan alaisuudessa. Keskiajan kuluessa kaupungista kehittyi merkittävä pyhiinvaellusten kohden. Ja sinne rakennettiin uusi katedraali, joskin tämä ensimmäinen Pyhälle Lazarukselle omistettu katedraali on tuhottu.
.
Pyhiinvaelluksia kaupunkiin tehtiin, koska sinne tultiin kunnioittamaan pyhän Lazaruksen (Marseillesin piispa) pyhäinjäännöksiä.
Vanhan hallinnon aika
Kaupungissa on 1700-luvulla perustettu lyseo, joka on merkittävä kaupungin historiassa, silla Napoléon Bonaparte ja hänen veljensä Josef opiskelivat siellä.
Vuonna 1788 Charles-Maurice de Talleyrand-Périgord nimitettiin Autunin piispaksi, ja tämän jälkeen tama poliitikko ja kirkonmies esitti huomattavaa rollia eri hallitusten vallankäytön aikoina.