Alūksne

Alūksne (saks. Marienburg) (vir. Alulinn)
vaakuna sijainti
Sijainti	57°25′23″N, 27°3′37″E
Valtio	Latvia
lääni	Alūksne (lääni)
Perustamisvuosi	1920
Väkiluku	9 394 (1/2005)
Pinta-ala	14,2 km²
Väestötiheys	661,55 as./km²
Korkeus	206 m
Sivusto	http://www.aluksne.lv

Alūksne (saks. Marienburg, vir. Alulinn) on kaupunki Alūksne-järven rannalla Koillis-Latviassa Viron ja Venäjän rajan tuntumassa. Alūksne on Alūksnen läänin pääkaupunki.

Historia

Alun perin Alūksnen järven rannat asutti itämerensuomalaiset heimot, joita olivät pääasiassa liiviläiset ja virolaiset. 700–1100-luvulla alueen asuttivat balttilaiset lättiläiset, jotka työnsivät itämerensuomalaista väestöä pohjoisemmaksi. Kaupunki mainitaan ensi kerran pihkovalaisissa kirjoituksissa, joissa sitä kutsuttiin nimillä Olysta, Alyst ja Volyst. Nimi Alūksne tulee varhaisen lätin kielen sanasta olūksna, joka tarkoittaa kevättä metsässä.

1342 Kalparitaristo otti haltuunsa alueen ja rakensi lättiläisten asuttamalle alueelle saarella sijaitsevan linnan, jolle annettiin Neitsyt Marian mukaisesti Marienburg, suojellakseen Riian ja Pihkovan välistä kauppaa. Asutus keskittyi Marienburgin linnasaaren ympärille, joten näin syntyi Marienburgin kauppala. Saari tunnetaan nyt Pils-saarena eli Linnasaarena tai Marian saarena. Sittemmin nykyään itse linnasta on tehty ulkoilmateatteri.

Venäjän tsaarin Iivana Julman joukot valtasivat Marienburgin Liivin sodassa 1550. 1582 kauppala liitettiin Puola-Liettuaan ja 1629 Ruotsi-Suomeen.

Tunnetuin marienburgilainen lienee Ernst Glück, joka oli Raamatun lätin kielelle kääntänyt luterilainen pappi. Hän perusti Liivinmaalle, jossa myös Alūksne sijaitsee, ensimmäiset lätinkieliset koulut. Sittemmin Alūksnen museo perustettiin taloon, jossa Glück käänsi Raamatun lätin kielelle. 1702 kenttämarsalkka Boris Sheremetevin johtamat venäläisjoukot valtasivat Marienburgin Suuressa Pohjan sodassa. Kauppala ja sen asukkaat kärsivät valtauksessa suuria tuhoja. Alueen väestöä pakkosiirrettiin eri puolille Venäjän valtakuntaa, kuten myös Moskovaan siirretty Glückin kasvattitytär Marta Skavronska, josta tuli keisarinna Katariina I Suuri.

Suuresta Pohjan sodasta lähtien alue venäläisten hallussa. 1903 Marienburgiin ulotettiin junarata linjalla Stukmaņi-Gulbene-Alūksne-Ape-Valka.18. marraskuuta 1918 Latvia julistautui itsenäiseksi, mutta ajautui pian Latvian vapaussotaan, jonka aikana 17. joulukuuta 1918 latvialaiset sosialistit perustivat suurinta osaa maasta hallinneen Latvian sosialistisen neuvostotasavallan Leninin johtamien bolševikkien ja puna-armeijan tuella. Käytännössä Latvian sosialistinen neuvostotasavalta oli venäläisten bolševikkien hallussa. Myös Marienburg joutui bolševikkien haltuun. Marienburgin alueelta lättiläiset tarkk'ampujapataljoonat tunkeutuivat Viroon osana Viron vapaussotaa, jossa nuori Suomen tasavalta oli Viron puolella. 19. helmikuuta 1919 noin 2000 miehen vahvuinen suomalaisvapaaehtoisten joukko Pohjan Pojat aloitti hyökkäyksensä Pohjois-Latviaan. Illalla 20. helmikuuta suomalaisjoukot saapuivat Marienburgin tienoille. Aamulla 21. helmikuuta suomalaiset aloittivat hyökkäyksensä kauppalan valtaamiseksi ja iltaan mennessä Marienburg oli vallattu kauppalan länsipuolelta tehdyn pistinhyökkäyksen avulla. Suomalaisia kaatui Marienburgin taistelussa 40, sairaustapaukset mukaan laskien ehkä jopa 300. Suomalaiset ampuivat Marienburgin bolševikit ja ryöstelivät kauppalaa. 23. helmikuuta virolaisjoukot ottivat kaupungin haltuunsa ja seuraavana päivänä suomalaiset vetäytyivät Marienburgista.

Virolaisten jälkeen kaupunki siirtyi Latvian tasavallan haltuun ja 1920 Marienburgin kauppalasta tehtiin Alūksnen kaupunki. 1950-luvulla Alūksnesta tuli läänin pääkaupunki.

Alūksnen ystävyyskaupungit

• Binnenmaas (Alankomaat), vuodesta 1997,
• Sundbyberg (Ruotsi), vuodesta 1992,
• Kuopio (Suomi), vuodesta 2004,
• Võru (Viro), vuodesta 2003.

Alūksne