Ero sivun ”Kadenssi (musiikki)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Perinteisessä [[tonaalisuus|tonaalisessa]] musiikissa on erotettu seuraavat kadenssityypit: |
Perinteisessä [[tonaalisuus|tonaalisessa]] musiikissa on erotettu seuraavat kadenssityypit: |
||
# ''Autenttinen kadenssi'' |
# ''Autenttinen kadenssi'' päättyy toonikaan eli I asteen sointuun. Toonikaa edeltää jokin dominanttisointu (esim. V - I). |
||
## Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla. |
## Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla. |
||
## Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esim. V - I siten, että toonikasointu |
## Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esim. V - I siten, että toonikasointu esiintyy terssikäännöksenä. |
||
# ''Puolikadenssi'' päättyy |
# ''Puolikadenssi'' päättyy dominanttiin eli V asteen sointuun. |
||
#''Plagaalinen kadenssi'': Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I). |
#''Plagaalinen kadenssi'': Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I). |
||
#''Harhakadenssi'': Dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esim. V - VI). |
#''Harhakadenssi'': Dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esim. V - VI). |
Versio 28. kesäkuuta 2007 kello 01.25
Kadenssi (lat. cadentia, putoaminen) tai lopuke on erityinen joukko intervalleja tai sointuja säkeen (fraasin), säeryhmän, sävellyksen osan tai koko sävellyksen lopussa.
Kadensseilla luodaan muotoa ja säädellään musiikin virtailua. Kadensseja sanotaan vahvoiksi tai heikoiksi sen mukaan, miten voimakkaasti lopettavia ne luonteeltaan ovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen lopuke.
Perinteisessä tonaalisessa musiikissa on erotettu seuraavat kadenssityypit:
- Autenttinen kadenssi päättyy toonikaan eli I asteen sointuun. Toonikaa edeltää jokin dominanttisointu (esim. V - I).
- Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla.
- Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esim. V - I siten, että toonikasointu esiintyy terssikäännöksenä.
- Puolikadenssi päättyy dominanttiin eli V asteen sointuun.
- Plagaalinen kadenssi: Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I).
- Harhakadenssi: Dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esim. V - VI).
Kadenssiksi (ital. Cadenza) nimitetään myös konserton (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoottisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä.