Ero sivun ”Dipoliantenni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
'''Dipoliantenni''' on [[Rudolf Hertz]]in [[1886]] kehittämä antenni, jossa kaksi rinnakkain kulkevaa lankaa radiosta erkaantuvat toisistaan vastakkaisiin suuntiin muoodostaen kaksinapaisen (di-: kaksi ja -poli: napa- tai pää). Dipoliantenni on [[suunta-antenni]], jonka antennivahvistus ei ole kovin suuri, mutta joka yksinkertaisena [[lanka-antenni]]na on helppo sekä edullinen rakentaa ja ylläpitää.
'''Dipoliantenni''' on [[Rudolf Hertz]]in [[1886]] kehittämä antenni, jossa kaksi rinnakkain kulkevaa lankaa radiosta erkaantuvat toisistaan vastakkaisiin suuntiin muoodostaen kaksinapaisen (di-: kaksi ja -poli: napa- tai pää). Dipoliantenni on [[suunta-antenni]], jonka antennivahvistus ei ole kovin suuri, mutta joka yksinkertaisena [[lanka-antenni]]na on helppo sekä edullinen rakentaa ja ylläpitää.


Ehkä yleisin dipoliantennin muoto on puoliaaltodipoli, jossa dipoliantennin pituus on puolen radioaallon pituinen. Myös aallonpituisia dipoleita käytetään. Vahvimmillaan dipoliantenni on kun sitä käytetään puolentoista radioaallon pituisena. Dipoliantenni, joka on lakalla tai muovilla päällystettyä kuparilankaa, tulee olla pidempi kuin esimerkiksi palkaan kuparilangan, koska lakka tai päällysten muuttaa langan ominaisuuksia siten, että se käyttäytyy kuin olisi lyhyempi paljas kuparilanka.
Ehkä yleisin dipoliantennin muoto on puoliaaltodipoli, jossa dipoliantennin pituus on puolen radioaallon pituinen. Myös aallonpituisia dipoleita käytetään. Vahvimmillaan dipoliantenni on kun sitä käytetään puolentoista radioaallon pituisena. Dipoliantenni, joka on lakalla tai muovilla päällystettyä kuparilankaa, tulee olla pidempi kuin esimerkiksi pelkän kuparilangan, koska lakka tai päällysten muuttaa langan ominaisuuksia siten, että se käyttäytyy kuin olisi lyhyempi paljas kuparilanka.


Dipoliantennin niin kuin ei [[pitkälanka-antenni]]n antennivahvistus ole kovin suuri.
Dipoliantennin niin kuin ei [[pitkälanka-antenni]]nkaan antennivahvistus ole kovin suuri.


==Teknisiä piirteitä==
==Teknisiä piirteitä==

Versio 23. kesäkuuta 2007 kello 12.48

Antennit
Suunta-antennit
 · parabolinen peiliantenni (lautasantenni)
 · jagiantenni
 · kvadiantenni
 · ristidipoliantenni
 · dipoliantenni
 · rombiantenni
 · pitkälanka-antenni
Ympärisäteilevät antennit
 · Wullenweber-antenni
 · maatasoantennit
 · piiska-antenni

Dipoliantenni on Rudolf Hertzin 1886 kehittämä antenni, jossa kaksi rinnakkain kulkevaa lankaa radiosta erkaantuvat toisistaan vastakkaisiin suuntiin muoodostaen kaksinapaisen (di-: kaksi ja -poli: napa- tai pää). Dipoliantenni on suunta-antenni, jonka antennivahvistus ei ole kovin suuri, mutta joka yksinkertaisena lanka-antennina on helppo sekä edullinen rakentaa ja ylläpitää.

Ehkä yleisin dipoliantennin muoto on puoliaaltodipoli, jossa dipoliantennin pituus on puolen radioaallon pituinen. Myös aallonpituisia dipoleita käytetään. Vahvimmillaan dipoliantenni on kun sitä käytetään puolentoista radioaallon pituisena. Dipoliantenni, joka on lakalla tai muovilla päällystettyä kuparilankaa, tulee olla pidempi kuin esimerkiksi pelkän kuparilangan, koska lakka tai päällysten muuttaa langan ominaisuuksia siten, että se käyttäytyy kuin olisi lyhyempi paljas kuparilanka.

Dipoliantennin niin kuin ei pitkälanka-antenninkaan antennivahvistus ole kovin suuri.

Teknisiä piirteitä

Dipoliantennien teknisiä piireitä
: Dipoliantenni on suuntaava antenni ja vain vähän vahvistava antenni tavanomaisella puolen radioaallon tai radioaallon pituisella mitoituksella. Se on kuitenkin melko helpostit toteutettava antenni.

Joissain viritinvahvistimissa on lisävarustuksena puoliaaltodipoliantenni ULA-taajuisten FM-lähetysten vastaanottamiseen, mikäli laitteessa ei käytetä koaksiaalikaapelin kautta kiinteistön antennijärjestelmään kuuluvaa radioantennia.

Antennivahvistus: esimerkiksi dBi
Käyttökohteet: viritinvahvistimet, amatööriradioasemat, liikennevastaanottimet
Kehitys: Rudolf Hertz 1886