Pääsiäissaari

Pääsiäissaaren kartta ja sijainti suhteessa Etelä-Amerikkaan

Pääsiäissaari on saari eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Saari kuuluu Chilelle. Sen nimi on espanjaksi Isla de Pascua, paikallisella rapanuin kielellä se tunnetaan nimillä Rapa Nui (eli suuri saari), Te pito o te henúa (eli maailman napa) ja Mata ki te rangi (eli silmät, jotka katselevat taivasta).

Saaresta puhutaan joskus myös monikossa nimellä Pääsiäissaaret, sillä pääsaaren lisäksi siihen kuuluu kaksi pientä asumatonta naapurisaarta, nimiltään Motu Iti ja Motu Nui. Molemmat muodot ovat oikein.

Historia

Pääsiäissaaren nykyinen väestö on polynesialaista alkuperää. Siellä on aikanaan asunut erittäin kehittynyt sivilisaatio. Saarten asuttamisen ajankohdasta on vallinnut erimielisyyttä. Erään uuden tutkimuksen mukaan se olisi tapahtunut vastaa 1200-luvulla jaa.

Eurooppalaisista saaren löysi ensimmäisenä hollantilainen Jakob Roggeveen 6. huhtikuuta 1722, eli pääsiäispäivänä. Tuolloin saarella oli vain 400 asukasta, mutta on arvioitu että heitä on aiemmin ollut jopa 10 000. Saaren sivilisaatio rappeutui pahasti hollantilaisten tuloa edeltävinä vuosisatoina liikakansoituksen, metsien häviämisen ja eristäytyneen saaren rajallisten luonnonvarojen loppuunkäyttämisen vuoksi. Chile liitti saaren hallintaansa vuonna 1888 (asialla Policarpo Toro).

Moait

Pääartikkeli: Moai

Moai

Pääsiäissaarella on tämänhetkisen laskennan mukaan 887 monoliittista kivipäätä, joista käytetään nimeä moai. Suurin osa niistä kaiverrettiin kalliosta Rano Rarakun kaivoksessa, joka ilmeisesti hylättiin yhtäkkiä, sillä puoliksi kaiverrettuja patsaita jäi kallioon. Yleisimmän teorian mukaan saaren polynesialainen väestö kaiversi patsaat vähintään 500 vuotta sitten.

Sivilisaation häviäminen

Nykyisin Pääsiäissaarella ei ole oikeastaan lainkaan metsää. Saarella oli muinoin palmupuiden metsä, mutta arvellaan että paikalliset asukkaat hävittivät sen pystyttäessään patsaita. On havaittavissa merkkejä siitä, että metsien häviäminen tapahtui samoihin aikoihin kuin sivilisaation tuho: tältä ajalta peräisin olevista tunkioista havaitaan äkillinen kalanruotojen ja linnunluiden väheneminen kun asukkaat eivät enää voineet rakentaa kalastusveneitä ja linnut menettivät pesimäpaikkansa. Ruokavalion peruspilareiksi nousivat kanat ja rotat. Tältä ajalta on havaittavissa myös merkkejä kannibalismista.

Pääsiäissaaren vähäinen jäljelle jäänyt väestö loi uusia perinteitä vähäisten luonnonvarojen jakoon. Lintumiehen kultissa pidettiin vuosittainen kilpailu, jossa heimojen päämiesten valitsemat edustajat uivat läheiselle Motu Nuin saarelle etsimään nokitiiran munaa. Ensimmäinen joka palasi, takasi heimolleen oikeuden hallita saaren luonnonvaroja seuraavan vuoden ajan. Tämä perinne oli vielä hengissä eurooppalaisten saapuessa saarelle.

Rongorongo

Saarelta on löytynyt puulaattoja, joissa on tuntematonta kirjoitusta. Niissä käytettyä kirjoitusjärjestelmää, joka tunnetaan nimellä rongorongo, ei vieläkään olla onnistuttu tulkitsemaan, lukuisten kielitieteilijäsukupolvien työstä huolimatta. Unkarilainen tiedemies Guillaume de Hevesy huomioi vuonna 1932 joidenkin rongorongo-merkkien muistuttavan läheisesti Induslaakson kulttuurin muinaista kirjoitusta Intiassa. Hän kirjasi ylös kymmeniä (ainakin 40) rongorongon merkkejä antaen niille vastineet Mohenjo-daron sineteistä. Tämä vastaavuussuhde on julkaistu myöhemmissä kirjoissa uudelleen, mm. Z.A. Simon (1984:95). Rongorongo saattaa tarkoittaa rauha-rauha, ja tekstit saattavat olla rauhansopimuksia, mahdollisesti pitkäkorvien ja maata valtaavien lyhytkorvien välillä. Nämä arvelut ovat kuitenkin erittäin kiistanalaisia. Toiset ovat arvelleet kirjoitusten syntyneen vasta 1700-luvulla eurooppalaisten kirjoitusten innostamina, eräät taas arvelevat ettei kyseessä olisi lainkaan kirjoitus. Vielä 1860-luvulla laattoja oli satoja, nykyisin niitä on 25 eri puolilla maailmaa. Näissä jäljellä olevissa laatoissa esiintyy yhteensä n. 14 000 merkkiä.

Maantiede

Pääsiäissaari on vulkaaninen saari Polynesian saaristossa. Sen koordinaatit ovat 27°10' eteläistä leveyttä, 109°27' läntistä pituutta. Saaren pinta-ala on 163 neliökilometriä. Saari sijaitsee noin 3 700 kilometriä länteen Chilen rannikolta ja noin 2 000 kilometrin päässä lähimmästä asutusta saaresta (Pitcairn). Muodoltaan saari on kolmiomainen.

Saarella vallitsee subtrooppinen ilmasto.

Väestöryhmät

Saarella on nykyisin noin 3 300 asukasta, joista suurin osa asuu Hanga Roan kaupungissa. 70 % on polynesialaisia, suurin osa muista ovat peräisin Chilestä. Saarella puhutut kielet ovat espanja ja rapanui.

Hallinto

Pääsiäissaari on Chilen provinssi ja kunta, jota hallitaan sen mukaisesti. Saarella on kuvernööri, jonka nimittää tasavallan presidentti, sekä pormestari ja kunnanvaltuutettuja, jotka valitaan vaalein.

Aiheesta muualla

• (englanniksi) Pääsiäissaaren tutkimusta
• (englanniksi) Google: Pääsiäissaari
• (englanniksi) Pääsiäissaari mystisenä paikkana
• (englanniksi) Finding Easter Island
• (englanniksi) Rongorongo, Pääsiäissaaren hieroglyfinen kirjoitusjärjestelmä
• (englanniksi) Pääsiäissaaren kartta - Map South Pacific (englanniksi)
• (englanniksi) Pääsiäissaaren kartta Perry-Castañeda-kirjaston karttakokoelmista
• (englanniksi) Easter's End tekijänä Jared Diamond
• (espanjaksi) http://www.iorana.net/