Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Laajensin artikkelin tyngästä hieman kattavammaksi. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Sampsa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden. Hän kylvää kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Sampsaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''Vennon härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot. |
'''Sampsa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden. Hän kylvää kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Sampsaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''Vennon härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot. |
||
Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa (Karjalassa ''Sämpsä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti Inkerissä |
Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa (Karjalassa ''Sämpsä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti Inkerissä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja. |
||
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta tai metsän keskeltä. Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään. |
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta tai metsän keskeltä. Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään. |
||
Versio 20. kesäkuuta 2007 kello 03.44
Sampsa Pellervoinen on kalevalaisessa runoudessa ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden. Hän kylvää kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu sammon murusten avulla. Kalevalassa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Sampsaa auttaa savolaisen käsityksen mukaan Vennon härkä Uljamoinen, joka kyntää maat ja suot.
Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa (Karjalassa Sämpsä) on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti Inkerissä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa Ukon vakka-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta tai metsän keskeltä. Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
Kaarle Krohn näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin Freyriin ja Njordiin. Matti Kuusi viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. Heikki Kirkinen taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui ortodoksisen kirkon pyhästä Sampsonista, "vieraiden vastaanottajasta".
Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
Lähteet
- Krohn, Kaarle: Sampsa Pellervoinen - Njordr, Freyr? Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
- Kirkinen, Heikki: Onko Sampsa historiallinen henkilö?, Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).