Ero sivun ”Viron vapaussotureiden liitto” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
kh, otsikointia
p (siirsi sivun ”Vapsit” uudelle nimelle ”Viron vapaussotureiden liitto”: oikea nimi)
(kh, otsikointia)
'''VapsitViron vapaussotureiden liitto''' olivatoli kenraalimajuri [[Andres Larka]]n ja asianajaja [[Artur Sirki]]n [[1929]] perustama Vironpoliittinen vapaussotureiden liittojärjestö. Sen tarkoituksenaLiike oli ajaaLapuan vainliikkeen sotaveteraanientapaan asiaa,antikommunistinen. muttaKannattajista [[1932]]ja seliikkeestä ryhtyikäytettiin liittokokouksessaannimitystä arvostelemaan Viron parlamentarismin heikkouksia ja hallitusta yleisesti''''vapsit''''. Liike oli Lapuan liikkeen tapaan antikommunistinen.
 
Järjestön tarkoituksena oli ajaa sotaveteraanien asiaa, mutta [[1932]] se ryhtyi liittokokouksessaan arvostelemaan Viron parlamentarismin heikkouksia ja hallitusta yleisesti.
Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia [[1932]] kansanäänestysten perusteella ääriparlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan.
 
==Perustuslakimuutosesitykset 1930-luvulla==
Riigikogun perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä 333 107 - 161 595 kesäkuussa [[1932]]. Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo [[1929]] tekemästä perustuslakiesityksestä kansanäänestettiin elokuussa [[1932]], mikä sekin hylättiin niukasti 330 632 - 316 338.
 
RiigikogunVirossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia [[1932]] parlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan. Muutoksista järjestettiiin useita kansanäänestyksiä. [[Riigikogu]]n, eli parlamentin esittämä perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä kesäkuussa [[1932]]äänin 333 107 vastaan - 161 595 kesäkuussapuolesta [[1932]]. Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo [[1929]] tekemästä perustuslakiesityksestä kansanäänestettiinsuoritettiin kansanäänestys elokuussa [[1932]], mikämutta sekinehdotus hylättiin niukasti 330 632 - 316 338.
Vapsien ehdotuksesta perustuslaiksi äänestettiin lokakuussa [[1933]] ja se hyväksyttiin 72,7%:n äänten enemmistöllä. [[Riigivanem]]ille annettiin oikeus järjestää [[riigikogu]]n uudet vaalit, antaa omilla asetuksillaan lakeja sekä nimittää pääministerin johtama hallitus.
 
Vapsien ehdotuksesta perustuslaiksiperustuslakiehdotuksesta äänestettiin lokakuussa [[1933]] ja sesitä hyväksyttiinkannatti 72,7%:n ääntenprosenttia enemmistöllääänestäjistä. [[Riigivanem]]ille, parlamentin puhemiehelle, annettiin oikeus järjestää [[riigikogu]]n uudet vaalitparlamenttivaalit, antaa omilla asetuksillaan uusia lakeja, sekä nimittää pääministerin johtama hallitus.
Vapsien politiikka edistyi. Tammikuun puolessa välissä he voittivat kunnallisvaalit siten, että Tallinnan kaupunginvaltuuston 87 paikasta 47 meni vapseille, Tarton 65:stä 33.
 
Vapsien suosio kasvoi. Tammikuun puolessa välissä pidetyissä kunnallisvaaleissa Tallinnan kaupunginvaltuuston 87 paikasta 47 meni vapseille, Tarton 65:stä vapsit saivat 33 paikkaa. Vapsien ehdottama perustuslaki astui voimaan [[24. tammikuuta]] [[1934]] ja huhtikuussa [[1934]] olisi pitänyt järjestää riigikogun vaalit.
 
[[5. maaliskuuta]] alettiin keräämään nimiä viideksi vuodeksi valittavan ''riigivanemin'' vaaleja varten. Vapsien [[Andres Larka]] sai [[11. maaliskuuta]] mennessä 52 436 nimeä, [[Johann Laidoner]] 18 220 nimeä, pääministeri Päts 8 969 nimeä ja Rei 2 786 nimeä. Näytti siltä että vapsit voittaisivat vaalit, Andres Larkasta tulisi ''riigivanem'' ja vapsit voisivat saada jopa yksinkertaisen enemmistön riigikogussa.
 
==Poikkeustila 1934==
Andres Larkasta olisi voinut tulla riigivanem ja vapsit olisivat voineet saada miltei yksinkertaisen enemmistön riigikogussa.
[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi '''poikkeustilan'''. Päts nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa.
 
[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi poikkeustilan, nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon sekä lakkautti heidän toimintansa. Päts määräsi myös nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi, mutta sesiinä jatkuionnistumatta. Keskeyttämiseen saakka vapsien [[Andres Larka]] oli saanut 64 658 nimeä (51 %), [[Johann Laidoner]] 38 493 nimeä (30 %), [[Konstantin Päts]] 18 577 nimeä (15 %), sekä Rei 5 071 nimeä (4 %). Vapsit saivat todisteiden puutteessa lieviä vankeustuomioita.
 
Riigikogu hyväksyi Pätsin toimenpiteet [[16. maaliskuuta]], minkä jälkeen Päts [[20.siirsi maaliskuuta]]sekä riigivanemin että riigikogun vaalit vuoden [[1933]] perustuslain vastaisestivastaisin järjestettävät sekä riigivanemin että riigikogun vaalitpidettäväksi tulevaisuuteenmyöhemmin. Kumpiakaan vaaleja ei pidetty.
 
Päts toimi virkaa tekevänä riigivanemina ja kutsui elokuussa [[1934]] virkaa tekeväksi pääministeriksi riigikogun puhemiehen [[Karl Einbund]]in. Riigikogua ei hajotettu, mutta sitä ei myöskään kutsuttu enää puhemiehensä johdolla koolle.
 
==Yksipuoluejärjestelmän synty 1935==
[[1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], minkä pää-äänenkannattajana oli [[Uus Eesti]]. Joulukuussa paljastui vapsien suunnittelema vallankaappaushanke, minkä suunnittelijat saivat ankaria tuomioita. [[Andres Larka]] tuomittiin 15 vuodeksi pakkotyöhön, mutta hänet armahdettiin joulukuussa [[1937]].
 
[[1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], jonka pää-äänenkannattajana toimi [[Uus Eesti]] -sanomalehti.
[[1936]] Päts oli valmis normalisoimaan Viron poliittista tilannetta. Helmikuussa järjestettiin kansanäänestys, missä kysyttiin, pitäisikö kutsua koolle perustuslakia säätävä kansalliskokous. Ehdotus sai 2/3 kannatuksen. Kansalliskokous valittiin ilman lakkautettuja puolueita. Se kokoontui helmikuussa [[1937]] ja hyväksyi heinäkuussa [[1938]] voimaan astuvaksi uuden perustuslain, mitä kutsuttiin [[Pätsin perustuslaki|Pätsin perustuslaiksi]].
 
[[Joulukuussa 1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], minkä pää-äänenkannattajana oli [[Uus Eesti]]. Joulukuussa paljastui vapsien suunnittelema vallankaappaushanke, minkä suunnittelijat saivat ankaria tuomioita. [[Andres Larka]] tuomittiin 15 vuodeksi pakkotyöhön, mutta hänet armahdettiin joulukuussa [[1937]].
 
[[1936]] Päts oli valmis normalisoimaan Viron poliittista tilannetta. Helmikuussa järjestettiin kansanäänestys, missä kysyttiin, pitäisikö kutsua koolle ''perustuslakia säätävä kansalliskokous''. Ehdotus sai 2/3 kannatuksen. Kansalliskokous valittiin, mutta ilman lakkautettuja puolueita. Se kokoontui helmikuussa [[1937]] ja hyväksyi heinäkuussa [[1938]] voimaan astuvaksi uuden perustuslain, mitä kutsuttiinnimitettiin [[Pätsin perustuslaki|Pätsin perustuslaiksi]].
 
[[Luokka:Viron historia]]
21 188

muokkausta

Navigointivalikko