Ero sivun ”Kustaa Horn” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
laajennus |
p |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:GustafHorn.jpg|thumb|Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)]] |
[[Kuva:GustafHorn.jpg|thumb|Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)]] |
||
'''Kustaa Horn''' ([[22. lokakuuta]] [[1592]]–[[10. toukokuuta]] [[1657]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[marsalkka]], valtiomies, kreivi ja vapaaherra. |
'''Kustaa Horn''' ({{k-sv|Gustaf Horn}}) ([[22. lokakuuta]] [[1592]] – [[10. toukokuuta]] [[1657]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[marsalkka]], valtiomies, kreivi ja vapaaherra. |
||
Hänestä tuli [[valtaneuvos]] vuonna 1624, kenttämarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653. |
Hänestä tuli [[valtaneuvos]] vuonna 1624, kenttämarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653. |
||
Versio 9. kesäkuuta 2007 kello 11.50
Kustaa Horn (ruots. Gustaf Horn) (22. lokakuuta 1592 – 10. toukokuuta 1657) oli ruotsalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hänestä tuli valtaneuvos vuonna 1624, kenttämarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, Liivinmaan kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.
Kustaa Horn oli Kaarle Henrikinpoika Hornin poika. Hän opiskeli nuorena Rostockissa, Jenassa ja Wittenbergissä sodankäyntiä, täydentäen opintojaan vielä Alankomaiden käskynhaltijan Morits Oranialaisen palveluksessa. Palattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.
Kolmikymmenvuotisessa sodassa Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa 1631.
Nördlingenin taistelussa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä Bernhard Weimarin kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä Kustaa II Aadolfilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. [1] Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui baijerilaisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta Burghausenin linnassa.[2] Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettii kolmeen kenraaliin ja vapautettiin kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.
Horn johti Ruotsin Skoonessa operoivaa armeijaa Tanskan vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuunottamatta Malmöa ja Kristianstadia.
Vuonna 1651 kuningatar Kristiina antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Kreivikunta purettiin 1681.[3] 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja sotakollegion presidentti. Horn kuoli vuonna 1657 valmistuessaan uuteen Tanskan vastaiseen sotaan.
Lähteet
- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Antila, Olavi & Tetri, Juha E.: Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä., s. 184. Ajatus Kirjat, 2001. ISBN 951-566-075-0..
- ↑ Etälukio
- ↑ Pieni tietosanakirja