Ero sivun ”Varsa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Hevonen synnyttää kerralla yleensä vain yhden varsan. Mahdolliset [[kaksoset]] ovat harvoin tarpeeksi kookkaita ja vahvoja selvitäkseen edes ensimmäisistä elinpäivistään, eikä tamman [[maito]]kaan välttämättä riitä kovin hyvin kahdelle varsalle. Toinen kaksosvarsoista saattaa olla toista huomattavasti kookkaampi ja parempikuntoisempi ja jäädä henkiin. Kaksoset ovat kuitenkin usein liian heikkoja selvitäkseen edes ihmisen hyvässä hoidossa, ja hevoskasvattajat pyrkivätkin eläinlääkärin avustuksella välttämään kaksosvarsatapaukset. Toisinaan kuitenkin syntyy hyväkuntoisiakin kaksosia. |
Hevonen synnyttää kerralla yleensä vain yhden varsan. Mahdolliset [[kaksoset]] ovat harvoin tarpeeksi kookkaita ja vahvoja selvitäkseen edes ensimmäisistä elinpäivistään, eikä tamman [[maito]]kaan välttämättä riitä kovin hyvin kahdelle varsalle. Toinen kaksosvarsoista saattaa olla toista huomattavasti kookkaampi ja parempikuntoisempi ja jäädä henkiin. Kaksoset ovat kuitenkin usein liian heikkoja selvitäkseen edes ihmisen hyvässä hoidossa, ja hevoskasvattajat pyrkivätkin eläinlääkärin avustuksella välttämään kaksosvarsatapaukset. Toisinaan kuitenkin syntyy hyväkuntoisiakin kaksosia. |
||
Tamma hakeutuu varsomista varten turvalliseksi katsomaansa, yleensä syrjäiseen paikkaan. Normaalisti sujuva synnytys on nopea. Varsa nousee jo muutaman tunnin sisällä syntymästään jaloilleen imemään emänsä maitoa ja liikkumaan. Mittasuhteiltaan varsat näyttävät hiukan hullunkurisilta, koska niiden jalat ovat syntyessä lähes yhtä pitkät kuin aikuisenakin, mutta varsa saa pitkät koivet nopeasti hallintaansa ja pystyy hyvin pian jo seuraamaan emäänsä täyttä [[laukka]]akin. |
Tamma hakeutuu varsomista varten turvalliseksi katsomaansa, yleensä syrjäiseen paikkaan. Yleensä varsat syntyvät yöllä tai aamuyöstä. Normaalisti sujuva synnytys on nopea. Varsa nousee jo muutaman tunnin sisällä syntymästään jaloilleen imemään emänsä maitoa ja liikkumaan. Mittasuhteiltaan varsat näyttävät hiukan hullunkurisilta, koska niiden jalat ovat syntyessä lähes yhtä pitkät kuin aikuisenakin, mutta varsa saa pitkät koivet nopeasti hallintaansa ja pystyy hyvin pian jo seuraamaan emäänsä täyttä [[laukka]]akin. |
||
Varsat juovat melko pitkään emänsä [[maito]]a (vajaa kuukausi) ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää [[ternimaito]]a. Se sisältää varsalle tärkeitä [[vasta-aine]]ita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta. |
Varsat juovat melko pitkään emänsä [[maito]]a (vajaa kuukausi) ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää [[ternimaito]]a. Se sisältää varsalle tärkeitä [[vasta-aine]]ita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta. |
||
Jos varsa syntyy [[villihevonen|villihevos]]laumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi. |
Jos varsa syntyy [[villihevonen|villihevos]]laumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi. |
||
Varsa yitetään vieroittaa emästään mahdollisimman myöhään ja niitä ruvetaan kouluttamaan ratsuiksi noin kolmen vuoden ikäisinä. |
|||
Sitä ennen varsoja opetettaan riimuun, kosketukseen, jalkojen nosteluun, talutukseen ja muihin asioihin, jotka on hyvä osata jo pienenä. |
|||
{{Commonscat|Foals}} |
{{Commonscat|Foals}} |
||
Versio 4. kesäkuuta 2007 kello 19.31
Varsaksi kutsutaan eläinkunnassa hevosen sekä muiden hevoseläinten poikasia.
Tamma kantaa varsaa yleensä noin 11 kuukautta, mutta saattaa lykätä synnytystä (varsomista) kuukaudellakin, jos katsoo ettei varsan ole vielä turvallista syntyä. Hevonen taitaakin olla ainoa nisäkäs, joka pystyy itse määräämään synnytysajankohdan. Tämä on perua ajalta, jolloin hevoset elivät vielä villeinä laumoissa. Lauman liikkuessa, vaaran uhatessa tai sään ollessa huono ei varsa välttämättä jäisi henkiin; niinpä varsomisen lykkäämisestä saattoi koitua hyötyä niin tammalle kuin varsallekin.
Hevonen synnyttää kerralla yleensä vain yhden varsan. Mahdolliset kaksoset ovat harvoin tarpeeksi kookkaita ja vahvoja selvitäkseen edes ensimmäisistä elinpäivistään, eikä tamman maitokaan välttämättä riitä kovin hyvin kahdelle varsalle. Toinen kaksosvarsoista saattaa olla toista huomattavasti kookkaampi ja parempikuntoisempi ja jäädä henkiin. Kaksoset ovat kuitenkin usein liian heikkoja selvitäkseen edes ihmisen hyvässä hoidossa, ja hevoskasvattajat pyrkivätkin eläinlääkärin avustuksella välttämään kaksosvarsatapaukset. Toisinaan kuitenkin syntyy hyväkuntoisiakin kaksosia.
Tamma hakeutuu varsomista varten turvalliseksi katsomaansa, yleensä syrjäiseen paikkaan. Yleensä varsat syntyvät yöllä tai aamuyöstä. Normaalisti sujuva synnytys on nopea. Varsa nousee jo muutaman tunnin sisällä syntymästään jaloilleen imemään emänsä maitoa ja liikkumaan. Mittasuhteiltaan varsat näyttävät hiukan hullunkurisilta, koska niiden jalat ovat syntyessä lähes yhtä pitkät kuin aikuisenakin, mutta varsa saa pitkät koivet nopeasti hallintaansa ja pystyy hyvin pian jo seuraamaan emäänsä täyttä laukkaakin.
Varsat juovat melko pitkään emänsä maitoa (vajaa kuukausi) ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää ternimaitoa. Se sisältää varsalle tärkeitä vasta-aineita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta.
Jos varsa syntyy villihevoslaumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi.
Varsa yitetään vieroittaa emästään mahdollisimman myöhään ja niitä ruvetaan kouluttamaan ratsuiksi noin kolmen vuoden ikäisinä. Sitä ennen varsoja opetettaan riimuun, kosketukseen, jalkojen nosteluun, talutukseen ja muihin asioihin, jotka on hyvä osata jo pienenä.
