Helsingin seudun lähijunaliikenne

Lähijunat ja Helsingin metro kartalla.

Sm4-lähijuna A-linjalla Pasilan asemalla

Vanhempaa junatyyppiä oleva Sm2-mallinen K-lähijuna Malmin asemalla

Sm1-junayksikön ohjausvaunun pääty.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne tarkoittaa VR:n julkista paikallisjunaliikennettä Suomen pääkaupunkiseudulla. Lähiliikenne käyttää pääasiassa sähkömoottorijunia (Sm1, Sm2, Sm4), mutta pääradalla on ruuhkaliikenteessä myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koottuja junia. Uudet junat hankkii ja niitä hallinnoi Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Viimeksi tarjouspyyntöjä uusista junista on tehty syyskuussa 2005.

Junavuoroja ajetaan päivittäin keskimäärin 850. YTV-alueella voi käyttää vain YTV:n seutulippuja tai kaupunkien sisäisen liikenteen lippuja, muualla pätee VR:n vyöhyketariffi. Junatarjonta on tiheää. Keskimäärin junia kulkee pienemmiltä asemilta 1-3 kertaa tunnissa ja suurilta vaihtoasemilta yli 10 kertaa tunnissa. Junien tarjonta ja käyttö on suurinta Helsingin rajojen sisällä, mutta junat tarjoavat melko tiheästi yhteyksiä myös muihin Helsingin seudun kuntiin. Lähijunat ovat nopeudessa kilpailukykyisiä auton kanssa, keskinopeus on esimerkiksi R-/H-junilla jopa 85 km/h pysähdyksistä huolimatta.

Kaupunkiradat ovat YTV:n ja VR:n yhteisiä projekteja rakentaa toinen raidepari tiheästi liikennöidyille rataosuuksille pääkaupunkiseudulla, sallien lähiliikenteen erottamisen kaukoliikenteestä. Omilla raiteilla voidaan liikennöidä useammin ja varmemmin, eikä kaukoliikenne häiriinny lähiliikenteestä.

Lähiliikenteen ratoja on neljä. Kaikki radat alkavat Helsingin rautatieasemalta ja jatkavat Pasilan läpi pysähtyen siellä ennen erkaantumistaan eri suuntiin. Lahden oikorata erkanee pääradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla. Lähiliikenteessä siirryttiin avorahastukseen 1. tammikuuta 1987. Enää etukäteen ostettua matkalippua ei esitetty konduktöörille, vaan lipun voi leimata vaunun eteisessä olevassa leimauslaitteessa. Lipun voi edelleen ostaa myös junasta, mutta 2000-luvulta lähtien vain osastosta, jonka oven vieressä on lipunmyynnistä kertova sininen tarra.

Riihimäen rata

Riihimäen rata on osa päärataa ja jatkuu pohjoiseen Hämeenlinnan läpi Tampereelle. Sähköjunaliikenne radalla alkoi vaiheittain, rataosuudella Helsinki-Hiekkaharju 1. syyskuuta 1970, Hiekkaharju–Kerava 1. joulukuuta 1970 ja Kerava–Riihimäki 28. tammikuuta 1972.

Vuonna 2004 avattu Keravan kaupunkirata mahdollisti laajan vuorotarjonnan lisääntymisen Helsingin ja Keravan välisella 11 asemalla.

Kerava-Lahti oikorata

Pääartikkeli: Lahden oikorata

3. syyskuuta 2006 Kerava-Lahti-oikorata erkanee pääradasta Keravan Kytömaalla. Rataosuudella ajetaan lähiliikennettä Z-junalla, joka pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Haarajoella ja Mäntsälässä ennen saapumistaan Lahteen.

Karjaan rata

Karjaan rata kaartaa Espoon läpi länteen Kirkkonummen kautta Karjaalle. Kaukoliikenteen junat jatkavat eteenpäin rantarataa Turkuun. Sähköjunaliikenne alkoi Karjaan radalla Helsingistä Kirkkonummelle 26. tammikuuta 1969. Sähköistys Kirkkonummelta Karjaalle valmistui 1. tammikuuta 1993.

Leppävaaran kaupunkirata

Pääartikkeli: Leppävaaran kaupunkirata

Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönotto 2. kesäkuuta 2002 mahdollisti vuorotarjonnan olennaisen lisäämisen Helsingin ja Leppävaaran välillä. Samalla Leppävaaran palvelualueen bussilinjastossa useita seutulinjoja suoraan Helsingin keskustaan lakkautettiin ja muutettiin liityntäliikenteeksi lähijuniin Leppävaaran asemalle.

Kaupunkirataa Leppävaarasta Espoon keskukseen alettaneen rakentaa 2000-luvun lopulla.

Vantaankosken rata

Pääartikkeli: Vantaankosken rata

Vantaankosken rata kulkee samaa reittiä Pääradan kanssa Helsingistä Pasilaan ja Rantaradan kanssa Helsingistä Huopalahteen. Radalla liikennöi M-juna päiväsaikaan arkisin ja lauantaisin 10 minuutin vuorovälillä ja alkuillasta 15 min välein. Liikenne loppuu arkisin ja sunnuntaisin nykyään säästösyistä aiemmin kuin muilla radoilla, jo klo 23.30. Puuttuvia myöhäisyön yhteyksiä korvataan suorilla bussiyhteyksillä. Perjantai- ja lauantai-iltoina radalla liikennöidään myös yöliikennettä. Sunnuntaiaamuna vuoroväli on puoli tuntia ja päivällä 15 minuuttia.

Vantaankosken rata tunnetaan myös Martinlaakson radan nimellä, sillä rata rakennettiin alun perin 70-luvulla Martinlaaksoon asti, ja rataa jatkettiin Martinlaaksosta Vantaankoskelle 1990-luvun alussa. Vantaankoskelle on liikennöity 2. syyskuuta 1991 alkaen. Martinlaakson rata oli ensimmäinen suurprojektina suunniteltu rata, jossa ratayhteys, asemat sekä asemien palvelualueiden asemakaavoitus suunniteltiin yhdessä. Tämän ansiosta radan varren asuinalueet ovat tiiviitä, palvelut ovat lähellä sekä julkisen liikenteen - etenkin lähijunien - käyttö runsasta lyhyistä kävelymatkoista johtuen.

Linjat

• Helsinki–Riihimäki 71 km (54 min)
• Helsinki–Kerava 29 km (23 min)
• Helsinki–Tikkurila 16 km (14 min)
• Helsinki–Karjaa 87 km (1 h 7 min)
• Helsinki–Kirkkonummi 38 km (30 min)
• Helsinki–Espoo 20 km (25 min)
• Helsinki–Leppävaara 11 km (12 min)
• Helsinki–Vantaankoski 15 km (22 min)

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta

																									O
																								Kotkan satama
																								Kotka
																								Paimenportti
																								Kyminlinna
																								Kymi
																								Tavastila
																								Inkeroinen
																								Myllykoski		Z
																											Kouvola
																				M	R						Koria
																						Nokia					Kausala
																						Tesoma					Uusikylä
																						Tampere					Nastola
																						Lempäälä	G				Villähde
																						Viiala					Lahti
																						Toijala		Herrala	O
																				M		Iittala		Järvelä
																				D		Parola		Lappila			Henna
																						Hämeenlinna		Mommila
																						Turenki		Oitti
																			T			Ryttylä		Hikiä			Mäntsälä
	Y	X																						Riihimäki
Siuntio			U	L																		Hyvinkää	G
Kirkkonummi																						Jokela					Haarajoki
Tolsa																						Saunakallio
Jorvas							Martinlaakso								Vantaankoski							Järvenpää
Masala					E		Louhela								Vehkala			K				Ainola
Kauklahti							Myyrmäki								Kivistö												Kerava
Espoo							Malminkartano								Aviapolis												Savio
Tuomarila							Kannelmäki								Lentoasema												Korso
Koivuhovi							Pohjois-Haaga								Leinelä												Rekola
Kauniainen																											Koivukylä
Kera																											Hiekkaharju
Kilo						A																					Tikkurila
Leppävaara																											Puistola
Mäkkylä																											Tapanila
Pitäjänmäki																											Malmi
Valimo																											Pukinmäki
Huopalahti																											Oulunkylä
Ilmala																											Käpylä
Pasila																											Pasila
Helsinki																											Helsinki
	Y	X	U	L	E	A				P	I		I	P				K	T	D	R					Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa

Tulevaisuuden suunnitelmia

Metro- ja kaupunkiradat sekä niiden suunnitellut laajennukset kartalla

Kehärata

Pääartikkeli: Kehärata

Suunnitteilla oleva Kehärata (aiemmalta nimeltä Marja-rata) yhdistäisi uudella rataosalla Vantaankosken radan pääradan jatkamalla Vantaankosken rataa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Hiekkaharjuun. Hankkeen aloittaminen on ajoitettu vuoteen 2008. Pääradasta rata erkanee Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä.

Pisara-rata

Pääartikkeli: Pisara-rata

Pisara-rata on Helsingin keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisjunarata, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa ohjaamalla junat Pasilasta pisaran muotoiselle ratalenkille, jolla olisi myös vaihtoyhteys metroon hakaniemessä sekä mahdollisesti töölössä.

Junaliikenne Nikkilään

YTV on tehnyt alustavia suunnitelmia junaliikenteestä Keravan asemalta Ahjon kautta Nikkilään ja mahdollisesti edelleen Sköldvikiin ja/tai Porvooseen. Junaliikennettä suunnitellaan parantamaan joukkoliikennetilannetta, kun Ahjoon kaavoitetaan lisää asutusta ja mahdollisesti Sipookin tekee samoin. Konkreettisia suunnitelmia ei ole tällä hetkellä henkilöjunaliikenteen aloittamiseen rataosalla. Ratahallintokeskus teki Sipoon kunnan kanssa selvitystä alueen maankäytöstä. Selvityksen tulos oli, että liikenne aloitetaan vasta jos alueelle kaavoitetaan tarpeeksi asutusta.

Tällä hetkellä rata Keravan ja Nikkilän välillä ei täytä henkilöliikenteen asettamia vaatimuksia. Radalta pitäisi poistaa tasoristeyksiä, rakentaa turvalaitteita ja laiturirakenteita. Nämä parannukset olisivat kuitenkin varsin yksinkertainen ja halpa toteuttaa. Sipoo kuitenkin vastustaa liikenteen aloittamista, ja kaikki suunnitelmat ovat tähän mennessä kaatuneet. Lisäksi Porvoon museoradalla lähestulkoon koko ratainfrastruktuuri tulisi uusia, mikäli sähköjunaliikennettä Porvooseen asti alettaisiin harjoittaa.

Asiaan vaikuttavat myös muut seikat kuten kannattavuus, junaliikenteen mukanaan tuomien bussipuolen palveluita heikentävät vaikutukset, öljyjunaliikenteen vaikeutuminen sekä kalustoasiat. Keravan kaupunkiradan valmistuttua junat viipyvät pääsääntöisesti Keravalla 10 minuuttia ennen paluulähtöä. Liikenteen ulottaminen pitemmälle vaatisi vuoromäärästä riippuen 2–5 junayksikköä lisää liikenteeseen.

Aiheesta muualla

• VR Lähiliikenne
• Keravan kaupunkirata
• Leppävaaran kaupunkirata

Helsingin seudun joukkoliikenne