Ero sivun ”Yleisneuvosto (Ranska)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p →Tausta |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Tausta== |
==Tausta== |
||
Laki [[22. joulukuuta]] [[1789]] sääti luotavaksi jokaiseen departementiin 36 vaaleilla valittua edustajaa ja tämä muodosti departementtineuvoston. Koska [[ |
Laki [[22. joulukuuta]] [[1789]] sääti luotavaksi jokaiseen departementiin 36 vaaleilla valittua edustajaa ja tämä muodosti departementtineuvoston. Koska [[Ranskan vallankumous]] oli nopeiden ja suurten muutosten aikaa, niin tämäkin neuvosto poistettiin käytöstä lainsäädännöllä 14. frimairevuonna 2 ([[4. joulukuuta]] [[1793]]). Vastaava neuvosto, yleisneuvosto perustettiin uudelleen lailla 20. lpuviôse vuonna 8 ([[17. helmikuuta]] [[1800]]). Nyt jäseniä ei valittu äänestämällä, vaan ne nimitti Ranskan hallitus. Uudelleen yleisneuvoston jäsenistä tuli vaaleilla valittuja kuitenkin vuonna [[1833]]. Tällöin äänioikeus riippui verotettavien tulojen määrästä. Yleinen äänioikeus tuli yleisneuvoston jäsenten vaalissa vuoden [[3. heinäkuuta]] [[1848]]. |
||
Alun perin yleisneuvoston puheenjohtaja valittiin joka vuosi uudelleen. Vuodesta [[1871]] lähtien puheenjohtaja on valittu vain uuden vaaleilla valitun yleisneuvoston kokoontuessa ensimmäiseen istuntoonsa. |
Alun perin yleisneuvoston puheenjohtaja valittiin joka vuosi uudelleen. Vuodesta [[1871]] lähtien puheenjohtaja on valittu vain uuden vaaleilla valitun yleisneuvoston kokoontuessa ensimmäiseen istuntoonsa. |
||
Versio 2. kesäkuuta 2007 kello 12.58
Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta
Yleisneuvosto on Ranskassa departementtien puitteissa toimiva alueellinen, neuvotteleva toimielin.
Yleisneuvostojen jäsenet valitaan suorilla kansanvaaleilla, yhden miehen listoilta ja kaksivaiheisessa vaalissa. Tällöin valitaan yksi edustaja kustakin kantoonista, jotka ovat perusvaalipiirejä myös muissakin vaaleissa. Vaalit suoritetaan joka kolmas vuosi, mutta tällöin vaihtuu vain puolet neuvostojen jäsenistä.
Yleisneuvoston jäsenet valitsevat keskuudestaan pysyvän valiokunnan, jonka muodostavat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Tämä pysyvä valiokunta käyttää toimeenpanovaltaa yleisneuvoston päätöksissä departementin alueella.
Nykyisin (2007) Ranskassa on 96 departementia varsinaisella valtakunnanalueella sekä 4 merentakaista departementia. Näiden yleisneuvostoissa on edustettuina yhteensä 3 978 kanttonia ja siten yhtä monta jäsentä.
Tausta
Laki 22. joulukuuta 1789 sääti luotavaksi jokaiseen departementiin 36 vaaleilla valittua edustajaa ja tämä muodosti departementtineuvoston. Koska Ranskan vallankumous oli nopeiden ja suurten muutosten aikaa, niin tämäkin neuvosto poistettiin käytöstä lainsäädännöllä 14. frimairevuonna 2 (4. joulukuuta 1793). Vastaava neuvosto, yleisneuvosto perustettiin uudelleen lailla 20. lpuviôse vuonna 8 (17. helmikuuta 1800). Nyt jäseniä ei valittu äänestämällä, vaan ne nimitti Ranskan hallitus. Uudelleen yleisneuvoston jäsenistä tuli vaaleilla valittuja kuitenkin vuonna 1833. Tällöin äänioikeus riippui verotettavien tulojen määrästä. Yleinen äänioikeus tuli yleisneuvoston jäsenten vaalissa vuoden 3. heinäkuuta 1848.
Alun perin yleisneuvoston puheenjohtaja valittiin joka vuosi uudelleen. Vuodesta 1871 lähtien puheenjohtaja on valittu vain uuden vaaleilla valitun yleisneuvoston kokoontuessa ensimmäiseen istuntoonsa.
Instituutin nimi on hivenen outo tässä yhteydessä käytettäväksi, mutta se selittyy sillä, että ennen vuoden 1982 desentralisaatiota ja alueneuvostojen perustamista departementien yleisneuvostot olivat korkeinta päätösvaltaa alueellisesti ja paikallisesti päättäviä elimiä eli yleisiä (fénéral).
Toimivalta
Yleisneuvoston keskeiset toimivalta-alueet ovat:
- sosiaalinen toiminta: vaikeuksissa olevien henkilöiden sopeuttaminen, vähimmäispalkka-asiat, lastensuojelu, invalidien ja vanhusten tukeminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto.
- tiestö: departementin tiestön hallinnointi sekä alueellista merkitystä olevien kansallisten valtateiden hoito, julkinen liikenne sekä koululaiskuljetukset busseilla.
- opetus: peruskoulun yläkoulua vastaavan asteen koulujen opetus ja hallinnointi.
- kulttuuri: departementin arkistolaitoksen hoitaminen. Samoin kuin alueen kirjastotoimi ja museot.
- paikallinen kehittäminen: yhteisöille ja departementin kunnille osoitetusta avusta päättäminen.
Laki 13. elokuuta 2004 käsittelee paikallisia vapauksia ja vastuita, ja se on uusi aalto ranskalaisen yhteiskunnan desentralisaatiossa. Yleisneuvostoille tämä uusi aalto antoi toimenpanovaltaa uusilla alueilla:
- liikenne: suurin osa alueen tieverkostosta, eli entiset departementtitason ja loputkin kansallisen tason teistä ja niiden hallinnointi, kalastus- ja kauppamerenkulun satamien hoito ja hallinnointi.
- sosiaalinen toiminta: terveysohjelmat, vanhustenhuollon ohjelmat sekä kotitalousjätteiden hävittäminen.
- asuminen: asuntorahastojen hallinta, samoin myös energiarahastojen hallinta.
- opetus: alueen koulujen (gollège) teknisen henkilökunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen.
- kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi. arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taiteellisesta koulutuksesta.