Keskustelu Wikipediasta:Tarkistettavuus

"Lähteiden tulisi olla suomeksi"

Onko tuo vaatimus realistinen? Edes enkkuWikin säännöissä ei olla noin ehdottomia. Jokseenkin hölmöltä vaikuttaa vaatimus laittaa alkuperäisteksti mukaan artikkeliin oman käännöksen lisäksi, jos se kerran löytyy lähteistä. --Mikko Paananen 2. lokakuuta 2005 kello 17:13:31 (UTC)

Tuo lausehan jatkuu: "aina kun se on mahdollista." --Teme 2. lokakuuta 2005 kello 17:25:59 (UTC)

Yhteenveto

Tällä hetkellä käytäntösivu on kattava, mutta ehkä hieman sekava ja raskas lukea. Englanninkielisessä Wikipediassa on kaksikin yhteenvetoa käytäntösivulla, alussa käytäntö pähkinänkuoressa ja sitten vielä laatikossa tärkeimmät kohdat, katso en:Wikipedia:Verifiability#The_policy. Olisiko tällainen laatikko järkevää tehdä meillekin? --Jannex 14. lokakuuta 2006 kello 15.37 (UTC)

Tässä esimerkki yhteenvedosta:

Tarkistettavuus: Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä. Lähde on ilmoitettava lisättäessä uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot. Velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla.

Televisio-lähetykset

Tarkistettavuus-käytännössä on esimerkkitapauksessa käytetty lähteenä televisiolähetystä. Esimerkkitapauksessa televisiolähetystä on siteraattu, mutta sinänsä lainaaminen ei ole pakollista. Mielestäni on syytä harkita, pitäisikö käytännössä täsmentää minkälaiset televisiolähetykset kelpaavat lähteeksi, ja miten ilmaistuna. Kelpaako lähteeksi pelkkä maininta Kymmenen uutiset 18.11.1995 ilman lainausta? Tällainen lähde ei ole helposti tarkistettavissa, ja tähän luottaen epärehellinen käyttäjä saattaa lisätä tämänkaltaisia lähteitä vaikkei niissä artikkelin käsittelemästä asiasta mitään puhuttaisikaan.

Käytännön lopussa todetaan että Aiheita, joista ei ole koskaan kirjoitettu julkaistuissa lähteessä tai joista on kirjoitettu vain epäluotettavissa lähteissä, ei pidä sisällyttää Wikipediaan. Kuinka tiukkaan tätä tulee tulkita? -- Piisamson 30. huhtikuuta 2007 kello 15.17 (UTC)

Ellei ohjelma ole netissä (esimerkiksi YLE:n Elävä arkisto tai esimerkiksi MOT:n käsikirjoitukset) tai muulla tavalla julkaistu arkistokappaleita, ei TV- tai radio-ohjelmia mielestäni oikein voi käyttää juuri vaikean tarkistettavuuden takia. --Harriv 30. huhtikuuta 2007 kello 16.18 (UTC)

Vaikka MTV3:lla olisi Helsingissä arkisto, josta kaikki voisivat vapaasti selata kaikkia heidän vanhoja ohjelmiaan, tarkistettavuus olisi paljon heikompi kuin kirjallisella teoksella, joka on valtakunnanlaajuisessa kirjastoverkossa ja tilattavissa minne tahansa. MTV3:llahan ei mitään arkistoa taida olla, joten ainoastaan televisiossa julkaistu ohjelma ei käytännössä ole tarkistettavissa. Ideana on, että lukija voi saada alkuperäisen lähdemateriaalin käteensä/luettavakseen/nautittavakseen halutessaan. – Kuohatti 1. toukokuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Voi käyttää siinä missä muitakin lähteitä. Nyt yritätte sulkea mahdollisuuden käyttää esimerkiksi useita dokumenttielokuvia ja muita vastaavia lähetyksiä. Niistä monesta kyllä on varmaan DVD/VHS tai muu olemassa. Pian tämä menee ulkomaisten kirjojen kieltämiseksikin joita ei saa käsiinsä kuin vierailemalla jossain arkistossa tai tilaamalla. --Zxc 2. toukokuuta 2007 kello 09.33 (UTC)

Ovatko mainitsemani lähteet sinusta oikeasti tarkistettavissa? Onko muuten julkinen esitys sama asia kuin julkaisu? -- Piisamson 5. toukokuuta 2007 kello 10.05 (UTC)

Monien tiedelehtien saatavuus ja siten "tarkistettavuus" voi olla yhtä ongelmallista kuin TV-ohjelman tarkistaminen. Kaikki lähteet eivät silti ole tasa-arvoisia. Samulili 2. toukokuuta 2007 kello 10.06 (UTC)

Pitääkö käytäntöä myös näiden osalta tarkentaa? Voisiko esimerkiksi hankalasti saatavien, mutta hyväksyttyjen lähteiden käyttämisessä vaatia tarkkaa lainausta? Toisaalta jos tieto on julkaistu vain äärimmäisen hankalasti saatavilla olevassa tiedelehdessä, onko sen paikka (vielä) Wikipediassa? -- Piisamson 5. toukokuuta 2007 kello 10.05 (UTC)

Lienee selvää, että lähteiden pitäisi olla sellaisia, jotka ovat mahdollisimman helposti saatavilla. Mitä vaikeammin lähde on saatavilla, sitä huonompi on lukijan mahdolisuus tarkastaa tieto. – Kuohatti 19. toukokuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Lähteiden pitäisi olla mahdollisimman helposti saatavilla. Toisaalta lähteiden pitäisi myös olla mahdollisimman hyviä. Aina näiden kahden tavoitteen yhdistäminen ei ole niin helppoa. On esimerkiksi monia kirjoja, joita ei voi Suomessa lukea muualla kuin Kansalliskirjastossa; silti tuntuisi hölmöltä kieltää niiden käyttö ja vaatia tilalle huonompia lähteitä. Minusta tässä ei voida antaa mitään ehdottomia ohjeita, vaan pitäisi aina ratkaista tapauskohtaisesti, onko lähteen "laatu-tarkistettavuus-suhde" (jos näin voi sanoa) tarkoituksenmukaisella tasolla vai ei. --Mb 19. toukokuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

"Aiheesta muualla"-osion linkit

Mielestäni selvyyden vuoksi tänne olisi hyvä lisätä maininta, että samat lähteen luotettavuuden kriteerit pätevät varsinaisten lähteiden lisäksi myös muihin sivuille lisättäviin linkkeihin (esim. "Aiheesta muualla"-osio). Näin toimitaan jo käytännössä nykyisinkin ja tämä vastaisi suurin piirtein englanninkielisen Wikipedian External links-käytäntöä.--Joonasl (kerro) 11. toukokuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Kannatan mainintaa, mutta tulisiko se olla täällä vai kenties Artikkelin rakenne-ohjeen Aiheesta muualla -osiossa? -- Piisamson 16. toukokuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Lisäsin tuolle sivulle nyt, että "Näiden aineistojen, etenkin verkkosivujen, tulee olla luotettavia ja niiden valitsemisessa tulee käytää lähdekritiikkiä." Ei mikään muutos vallitsevasta käytännöstä, mutta onpahan selkeytetty. – Kuohatti 19. toukokuuta 2007 kello 20.40 (UTC)

(Koulu)kirjat

Käyttäjä Thulen mielestä toisen asteen oppilaitosten tai korkeakoulujen "koulu"kirjat eivät sovellu lähteeksi. Onko tässä mitään perää ts kerrotaanko tämä Wikipedian säännöissä, vai onko taustalla jokin muu syy. Ainakaan itse en ymmärrä miksei esim. laajasti käytettyä lukion oppikirjaa saisi käyttää lähteenä, siinä kun kuitenkin tiedot ovat varmasti oikein, ne ovat harvoin erityisen puolueellisia, ja lisäksi lähde on helposti lähes jokaisen tarkistettavissa. Haluaisin tietää muiden käyttäjien mielipiteen, sillä Thule on jo useamman kerran poistanut (koulu)kirja lähdeviittaukset, palautuksistani huolimatta.--kalamies 30. toukokuuta 2007 kello 13.00 (UTC)

Mielestäni niissä ei ole mitään vikaa, ellei eksytä jo niin erikoisalaan, että parempi olisi käyttää jotain alan omaa opusta. Muutenkin painetut kirjat ovat mielestäni parempi lähde kuin useimmiten Wikipediassa käytetyt random-nettisivut. --Jannex 30. toukokuuta 2007 kello 13.04 (UTC)

Samaa mieltä.--Wipu 30. toukokuuta 2007 kello 13.13 (UTC)

Koulukirjoja ei yleensä muissa yhteyksissä hyväksytä lähteiksi ja niissä on historiallisesti tarkasteltuna suuri laatuvarianssi ja jopa virheellisiä tietoja. Virheettömissä koulukirjoissa julkaistun tiedon tulisi kuitenkin perustua johonkin varsinaiseen lähteeseen, joten sellainen pitäisi olla helposti saatavissa joka ainoasta asiasta, joka mainitaan koulukirjassa. Jollei parempaa lähdettä löydy, voidaan olettaa koulukirjankin sisältävän virheen. Koulukirjoja käytetään lähteinä vain koulussa, joissa ei opeteta kunnolla lähteiden käyttöä. --thule 30. toukokuuta 2007 kello 13.19 (UTC)