Ero sivun ”Asteroidiluokat” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Asteroidiluokat''': [[Asteroidi]]en heijastamaa valoa voidaan tutkia [[spektroskooppi|spektroskoopilla]], ja koettaa analysoida asteroidin koostumusta. Asteroideissa on myös värieroja ja tiheyseroja. Asteroideja on vertailtu [[meteoriittiluokka|meteoriittiluokkiin]]. Yleisin asteroidityyppi on [[hiili]]pitoinen [[C-tyypin asteroidi|C]], joka muistuttaa [[meteoriitti|meteoriiteista]] eniten [[hiilikondriitti|hiilikondriitteja]]. C-tyypin asteroideissa on [[vesi|vettä]] ja haihtuvia aineita. Seuraavaksi yleisin on [[silikaatti|silikaatteja]], mm. [[oliviini]]a sisältävä S-tyyppi, jossa on vettä vähän tai ei lainkaan. [[rautameteoriitti|Rautameteoriitteja]] vastaavassa [[X-tyypin asteroidi|X-tyypissä]] on metallipitoisia asteroideja. Hiilipitoiset C-tyypin asteroidit ovat tavallisempia [[asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeen]] kaukaisemmassa osassa, jonka etäisyys on 2,7 AU. Silikaattipitoiset keskittyvät alle 2,5 AU:n päähän. |
|||
'''Asteroidiluokat''': Asteroidit en spektristä voidaan tehdä joitain päätelmiä niitten koostumuksesta. |
|||
Niinpä [[asteroidi]]t luokitellaan koostumuksensa perusteella luokkiin, joista yleisin on hiilipitoinen C ja seuraavaksi yleisin rautasilikaattipitoinen S. Näihin luokkiin kuuluu 95 % [[asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeen]] asteroideista. |
|||
Luokka C vastaa [[hiilikondriitti]]-tyyppistä meteoriittia. C-tyypin asteroidit ovat tavallisempia asteroidivyöhykkeen kaukaisemmassa osassa, jonka etäisyys on 2,7 AU. Silikaattipitoiset keskittyvät alle 2,5 AU:n päähän. |
|||
==Asteroidien |
==Asteroidien esiintymisjakautuma== |
||
Erityyppiset asteroidit esiintyvät eri etäisyyksillä Auringosta. Kevyemmät, enemmän haihtuvia aineita sisältävät C-asteroidit sijaitsevat kauempana auringosta. S-tyypin silikaatteja ja metalleja sisältävät asteroidit ovat lähempänä aurinkoa. P- ja D-tyypin asteroidit ovat yleensä kauimpana auringosta. <ref>quixote.uwaterloo.ca/~mbalogh/teaching/PHYS275/PPT/Lecture9.ppt </ref><ref>http://selena.sai.msu.ru/Bus/Publications/ms34/MS012.pdf</ref><ref>http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-meteor/classif.html</ref> Nämä muistuttavat enemmän maan kiveä. |
|||
Ohessa eräs asteroidien luokittelu. Luokittelusta on eri tutkijoiden eri vuosina käyttämiä versioita.<ref>http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-meteor/classif.html</ref> |
|||
== Asteroidityyppien tiheyksiä == |
|||
Asteroidityyppien tiheyksiä arvioitujen massojen mukaan. |
|||
<ref>http://www.ipa.nw.ru/PAGE/DEPFUND/LSBSS/engmasses.htm</ref> |
|||
{| {{prettytable}} |
{| {{prettytable}} |
||
|- |
|- |
||
! |
! Tyyppi |
||
! Yleisyys |
|||
! Albedo |
|||
! B-V |
|||
! U-B |
|||
! Tiheys |
! Tiheys |
||
! Yleisyys% <br>etäisyydellä X AU |
|||
! Esim asteroidi |
|||
! Vastaava <br>meteoriittityyppi |
|||
! Muuta |
|||
|- |
|- |
||
| |
|[[C-tyypin asteroidiC]] |
||
|n. 1,8-2,2 g/cm3, <br>äärimmillään 1,7-4,2 g/cm3 |
|||
| 95% |
|||
| 0,03-0,07 |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| Eniten 2,4-3,4 AU |
|||
| 50% 2,4 AU |
|||
| [[hiilikondriitti|hiilikondriitit]] |
|||
| Tummia, hiilipitoisia, runsaasti vettä. Sisältää oliviinia MgSiO<sub>4</sub> tai FeSiO<sub>4</sub> |
|||
lienevät aurinkokunnan alkuperäistä ainetta |
|||
|- |
|- |
||
|[[S-tyypin asteroidi|S]] |
|||
| B,F,G |
|||
|3-4 g/cm3 <br>äärimmillään 1,7-5,7 g/cm3 |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| Lähellä C-tyyppiä. |
|||
|- |
|- |
||
| |
|[[X-tyypin asteroidi|M]] |
||
|1,6-5,5 g/cm3 |
|||
| 17% |
|||
|0,1-0,2 |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| Eniten alle 2,8 AU, hyvin paljon alle 2,5 AU. |
|||
| |
|||
| |
|||
| Rauta- ja magnesiumrikkaita silikaatteja, ja ehkä nikkelirautaa. Punertevia, vain vähän vettä, asteroidivyöhykkeen sisäosissa. Syntynyt 10 -1000 km läpimittaiset kappaleen sisällä |
|||
|- |
|- |
||
|P |
|||
| [[M-tyypin asteroidi|M]] |
|||
|n. 1,6 |
|||
| |
|||
| 2,5% |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| rautameteoriitit? |
|||
| Rautanikkeliä, seassa sisemmällä asteroidivyöhykkeellä S-tyypin kanssa. |
|||
|- |
|- |
||
|F |
|||
| [[E-tyypin asteroidi|E]] |
|||
|n. 1,6 |
|||
| |
|||
| 0,25-0,6 |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| enstatiittikondriitit/akondriitit |
|||
| Enstatiittia |
|||
|- |
|- |
||
|G |
|||
| [[P-tyypin asteroidi|P]] |
|||
| |
|2,2 |
||
| 0,02-0,06 |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| Punertavia, luultavasti hiilipitoisa orgaanisia yhdisteitä. Asteroidivyöhykkeen ulkoreunalla ja vielä kauempana Auringosta. |
|||
|- |
|- |
||
| |
|[[4 Vesta|V]] |
||
| |
|4,8 |
||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
| Niin kuin P, mutta vielä punertaavmpia. Näitä ovat [[troijalaiset asteroidi]]t ja jotkut [[Jupiterin kuut|Jupiterin sieppaamat pienet kuut]]. |
|||
|} |
|} |
||
Lyhyempi luokittelu |
|||
[[2 Pallas|Pallas]] ja [[4 Vesta|Vesta]] kuuluvat luokkaan U ja [[3 Juno|Juno]] luokkaan S. |
|||
Luokka<ref>http://www7.nationalacademies.org/ssb/sssbch4.html</ref> ja vastaava meteoriittityyppi, osuus |
|||
*S kivi-rautameteoriitit 17% osittain sulanut, syntynyt 10 - 1000 km läpimittaiset kappaleen sisällä |
|||
*M rautameteoriitit 2,5%? |
|||
*E enstatiittikondriitit/akondriitit <0,6%, kirkkaimmat asteroidit albedo >=0,23 kuun pintaa vaaleampi [[enstatiitti]]=MgSiO<sub>3</sub> |
|||
*R hyvin punaiset asteroidit <0,6% |
|||
*U ei mikään yllä olevista 10% |
|||
==Asteroidien esiintymisjakautuma== |
|||
Erityyppiset asteroidit esiintyvät eri etäisyyksillä Auringosta. Kevyemmät, enemmän haihtuvia aineita sisältävät C-asteroidit sijaitsevat kauempana auringosta. S-tyypin silikaatteja ja metalleja sisältävät asteroidit ovat lähempänä aurinkoa.<ref>quixote.uwaterloo.ca/~mbalogh/teaching/PHYS275/PPT/Lecture9.ppt </ref><ref>http://selena.sai.msu.ru/Bus/Publications/ms34/MS012.pdf</ref><ref>http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-meteor/classif.html</ref> Nämä muistuttavat enemmän maan kiveä. |
|||
*C 3,1 [[Astronominen yksikkö|AU]], aina yli 2 AU,jopa yli 5 AU, max 2,5 -- 3,5 AU |
|||
*S 2,2 AU (1,5 -- 3,5 AU) |
|||
*E,R 2 AU (1,8 -- 2,2) |
|||
*M,F 2,7 AU (2,3 -- 3,2 AU) |
|||
*P,D 4-5 AU ,P 4 AU, D 5 AU |
|||
== Asteroidityyppien tiheyksiä == |
|||
Asteroidityyppien tiheyksiä arvioitujen massojen mukaan. |
|||
<ref>http://www.ipa.nw.ru/PAGE/DEPFUND/LSBSS/engmasses.htm</ref> |
|||
*C n. 1,8-2,2 g/cm3, äärimmillään 1,7-4,2 g/cm3 |
|||
*S 3-4 g/cm3 äärimmillään 1,7-5,7 g/cm3 |
|||
*M 1,6-5,5 g/cm3 |
|||
*P n. 1,6 |
|||
*F n. 1,6 |
|||
*G 2,2 |
|||
*V 4,8 |
|||
== Tholenin luokitus 1984 == |
== Tholenin luokitus 1984 == |
||
Rivi 146: | Rivi 47: | ||
**G-tyyppi [[19 Fortuna]] |
**G-tyyppi [[19 Fortuna]] |
||
*[[S-tyypin asteroidi|S-tyyppi]] 17% kivipitoiset [[3 Juno]], [[6 Hebe]] |
*[[S-tyypin asteroidi|S-tyyppi]] 17% kivipitoiset [[3 Juno]], [[6 Hebe]] |
||
*X-ryhmä |
*[[X-tyypin asteroidi|X-ryhmä]] |
||
*[[M-tyypin asteroidi|M-tyyppi]] metallipitoisia [[16 Psyche]], [[22 Kalliope]] |
*[[M-tyypin asteroidi|M-tyyppi]] metallipitoisia [[16 Psyche]], [[22 Kalliope]] |
||
**[[E-tyypin asteroidi|E-tyyppi]] eroaa M:stä enimmäkseen suuren valonheijastuskykynsä takia |
**[[E-tyypin asteroidi|E-tyyppi]] eroaa M:stä enimmäkseen suuren valonheijastuskykynsä takia |
||
Rivi 182: | Rivi 83: | ||
*O-tyyppi |
*O-tyyppi |
||
*V-tyyppi |
*V-tyyppi |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
Versio 25. toukokuuta 2007 kello 22.26
Asteroidiluokat: Asteroidien heijastamaa valoa voidaan tutkia spektroskoopilla, ja koettaa analysoida asteroidin koostumusta. Asteroideissa on myös värieroja ja tiheyseroja. Asteroideja on vertailtu meteoriittiluokkiin. Yleisin asteroidityyppi on hiilipitoinen C, joka muistuttaa meteoriiteista eniten hiilikondriitteja. C-tyypin asteroideissa on vettä ja haihtuvia aineita. Seuraavaksi yleisin on silikaatteja, mm. oliviinia sisältävä S-tyyppi, jossa on vettä vähän tai ei lainkaan. Rautameteoriitteja vastaavassa X-tyypissä on metallipitoisia asteroideja. Hiilipitoiset C-tyypin asteroidit ovat tavallisempia asteroidivyöhykkeen kaukaisemmassa osassa, jonka etäisyys on 2,7 AU. Silikaattipitoiset keskittyvät alle 2,5 AU:n päähän.
Asteroidien esiintymisjakautuma
Erityyppiset asteroidit esiintyvät eri etäisyyksillä Auringosta. Kevyemmät, enemmän haihtuvia aineita sisältävät C-asteroidit sijaitsevat kauempana auringosta. S-tyypin silikaatteja ja metalleja sisältävät asteroidit ovat lähempänä aurinkoa. P- ja D-tyypin asteroidit ovat yleensä kauimpana auringosta. [1][2][3] Nämä muistuttavat enemmän maan kiveä.
Asteroidityyppien tiheyksiä
Asteroidityyppien tiheyksiä arvioitujen massojen mukaan. [4]
Tyyppi | Tiheys |
---|---|
C-tyypin asteroidiC | n. 1,8-2,2 g/cm3, äärimmillään 1,7-4,2 g/cm3 |
S | 3-4 g/cm3 äärimmillään 1,7-5,7 g/cm3 |
M | 1,6-5,5 g/cm3 |
P | n. 1,6 |
F | n. 1,6 |
G | 2,2 |
V | 4,8 |
Tholenin luokitus 1984
Luokitus perustuu 928 asteroidin spektrimittauksiin aaltoalueella 0,31μm -- 1,06μm sekä albedomittauksiin.
- C-ryhmän tummat hiilipitoiset 75% 10 Hygiea
- B-tyyppi
- F-tyyppi 704 Interamnia
- G-tyyppi 19 Fortuna
- S-tyyppi 17% kivipitoiset 3 Juno, 6 Hebe
- X-ryhmä
- M-tyyppi metallipitoisia 16 Psyche, 22 Kalliope
- A-tyyppi pieni luokka
- D-tyyppi pieni luokka
- T-tyyppi pieni luokka
- Q-tyyppi 1862 Apollo
- R-tyyppi 349 Dembowska
- V-tyyppi 4 Vesta
SMASS-luokitus 2002
Tholenin luokitukseen pohjautuva muutettu luokitus.
- C-ryhmän tummat hiilipitoiset
- B-tyyppi Pääosin Tholen B ja F
- C-tyyppi: eniten tyypilliset C-ryhmän kohteet jotka eivät kuulu B-luokkaan.
- Cg Ch Cgh suunnilleen Tholenin G-tyyppiä.
- Cb siirtymäkohteet C:n ja B:n välillä
- S-tyyppi kivipitoiset
- A-tyyppi
- Q-tyyppi
- R-tyyppi
- K-tyyppi uusi
- L-tyyppi uusi
- S-tyyppi on tyypillisin S-ryhmän edustaja
- Sa, Sq, Sr, Sk, ja Sl ovat väliluokkia S-luokan ja muiden S-ryhmän alaluokkien välillä.
- X-ryhmä eniten metallipitoiset
- X-tyyppi tyypillisimmät ryhmän X edustajat, Tholenin M, P, E
- Xe, Xc, ja Xk väliluokkia X --> pieni kirjain
- T-tyyppi
- D-tyyppi
- Ld-tyyppi: erikoinen L-tyypin alalaji
- O-tyyppi
- V-tyyppi
Katso myös
Aiheesta muualla
- ↑ quixote.uwaterloo.ca/~mbalogh/teaching/PHYS275/PPT/Lecture9.ppt
- ↑ http://selena.sai.msu.ru/Bus/Publications/ms34/MS012.pdf
- ↑ http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-meteor/classif.html
- ↑ http://www.ipa.nw.ru/PAGE/DEPFUND/LSBSS/engmasses.htm