Ero sivun ”Asteroidiluokat” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Asteroidien pääluokat== |
==Asteroidien pääluokat== |
||
Luokka ja vastaava meteoriittityyppi, osuus, |
Luokka<ref>http://www7.nationalacademies.org/ssb/sssbch4.html</ref> ja vastaava meteoriittityyppi, osuus, |
||
*C [[hiilikondriitti|hiilikondriitit]] , 75% albedo 0,03 -- 0,10 , sisältää oliviinia MgSiO<sub>4</sub> tai FeSiO<sub>4</sub> |
*C [[hiilikondriitti|hiilikondriitit]] , 75% albedo 0,03 -- 0,10 , sisältää oliviinia MgSiO<sub>4</sub> tai FeSiO<sub>4</sub> |
||
lienevät |
lienevät aurinkokunnan alkuperäistä ainetta |
||
*S kivi-rautameteoriitit 17% osittain sulanut, syntynyt 10 -1000 km läpimitt kappaleen sisällä |
*S kivi-rautameteoriitit 17% osittain sulanut, syntynyt 10 -1000 km läpimitt kappaleen sisällä |
||
Versio 25. toukokuuta 2007 kello 00.37
Asteroidiluokat: asteroidit luokitellaan koostumuksensa perusteella luokkiin, joista yleisin on hiilipitoinen C ja seuraavaksi yleisin S. Näihin luokkiin kuuluu 95 % asteroidivyöhykkeen asteroideista. Luokka C vastaa hiilikondriitti-tyyppistä meteoriittia. Ceres on C-tyypin asteroidi, Pallas ja Vesta kuuluvat luokkaan U ja Juno luokkaan S. Cereksessä on vettä 25 %. C-tyypin asteroidit ovat tavallisempia asteroidivyöhykkeen kaukaisemmassa osassa, jonka etäisyys on 2,7 AU.
Asteroidien pääluokat
Luokka[1] ja vastaava meteoriittityyppi, osuus,
- C hiilikondriitit , 75% albedo 0,03 -- 0,10 , sisältää oliviinia MgSiO4 tai FeSiO4
lienevät aurinkokunnan alkuperäistä ainetta
- S kivi-rautameteoriitit 17% osittain sulanut, syntynyt 10 -1000 km läpimitt kappaleen sisällä
- M rautameteoriitit 2,5%?
- E enstatiittikondriitit/akondriitit <0,6%, kirkkaimmat asteroidit albedo >=0,23 kuun pintaa vaaleampi enstatiitti=MgSiO3
- R hyvin punaiset asteroidit <0,6%
- U ei mikään yllä olevista 10%
Asteroidien esiintymisjakautuma
Erityyppiset asteroidit esiintyvät eri etäisyyksillä Auringosta. Kevyemmät, enemmän haihtuvia aineita sisältävät C-asteroidit sijaitsevat kauempana auringosta. S-tyypin silikaatteja ja metalleja sisältävät asteroidit ovat lähempänä aurinkoa.[2][3] Nämä muistuttavat enemmän maan kiveä.
- C 3,1 AU, aina yli 2 AU,jopa yli 5 AU, max 2,5 -- 3,5 AU
- S 2,2 AU (1,5 -- 3,5 AU)
- E,R 2 AU (1,8 -- 2,2)
- M,F 2,7 AU (2,3 -- 3,2 AU)
- P,D 4-5 AU ,P 4 AU, D 5 AU
Asteroidityyppien tiheyksiä
Asteroidityyppien tiheyksiä arvioitujen massojen mukaan. [4]
- C n. 1,8-2,2 g/cm3, äärimmillään 1,7-4,2 g/cm3
- S 3-4 g/cm3 äärimmillään 1,7-5,7 g/cm3
- M 1,6-5,5 g/cm3
- P n. 1,6
- F n. 1,6
- G 2,2
- V 4,8
Tholenin luokitus 1984
Luokitus perustuu 928 asteroidin spektrimittauksiin aaltoalueella 0,31μm -- 1,06μm sekä albedomittauksiin.
- C-ryhmän tummat hiilipitoiset 75% 10 Hygiea
- B-tyyppi
- F-tyyppi 704 Interamnia
- G-tyyppi 19 Fortuna
- S-tyyppi 17% kivipitoiset 3 Juno, 6 Hebe
- X-ryhmä
- M-tyyppi metallipitoisia 16 Psyche, 22 Kalliope
- E-tyyppi eroaa M:stä enimmäkseen suuren valonheijastuskykynsä takia
- P-tyyppi eroaa M:stä pienen valonheijastuskykynsä takia 65 Cybele
- A-tyyppi pieni luokka
- D-tyyppi pieni luokka
- T-tyyppi pieni luokka
- Q-tyyppi 1862 Apollo
- R-tyyppi 349 Dembowska
- V-tyyppi 4 Vesta
SMASS-luokitus 2002
Tholenin luokitukseen pohjautuva muutettu luokitus.
- C-ryhmän tummat hiilipitoiset
- B-tyyppi Pääosin holen B ja F
- C-tyyppi: eniten tyypilliset C-ryhmän kohteet jotka eivät kuulu B-luokkaan.
- Cg Ch Cgh suunnilleen Tholenin G-tyyppiä.
- Cb siirtymäkohteet C:n ja B:n välillä
- S-tyyppi kivipitoiset
- A-tyyppi
- Q-tyyppi
- R-tyyppi
- K-tyyppi uusi
- L-tyyppi uusi
- S-tyyppi on tyypillisin S-ryhmän edustaja
- Sa, Sq, Sr, Sk, ja Sl ovat väliluokkia S-luokan ja muiden S-ryhmän alaluokkien välillä.
- X-ryhmä eniten metallipitoiset¨
- X-tyyppi tyypillisimmät ryhmän X edustajat, Tholenin M, P, E
- Xe, Xc, ja Xk väliluokkia X --> pieni kirjain
- T-tyyppi
- D-tyyppi
- Ld-tyyppi:erikoinen L-tyypin alalaji
- O-tyyppi
- V-tyyppi
Katso myös
Aiheesta muualla
- ↑ http://www7.nationalacademies.org/ssb/sssbch4.html
- ↑ quixote.uwaterloo.ca/~mbalogh/teaching/PHYS275/PPT/Lecture9.ppt
- ↑ http://selena.sai.msu.ru/Bus/Publications/ms34/MS012.pdf
- ↑ http://www.ipa.nw.ru/PAGE/DEPFUND/LSBSS/engmasses.htm