Ero sivun ”Eero Kivelä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] hän oli komppanianpäällikkönä jalkaväkirykmentti 27:ssä, joka kuului 18. divisioonaan. Rykmentti suoritti hyökkäysvaiheessa rajalla läpimurron vihollisasemiin ja kapteeni Kivelä osoitti tässä hyökkäyksessä suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja suoritti onnistuneita vastaiskuja. Näistä ansioista hänet nimitettiin [[8. syyskuuta]] [[1941]] Mannerheim-ristin ritariksi numero 9. |
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] hän oli komppanianpäällikkönä jalkaväkirykmentti 27:ssä, joka kuului 18. divisioonaan. Rykmentti suoritti hyökkäysvaiheessa rajalla läpimurron vihollisasemiin ja kapteeni Kivelä osoitti tässä hyökkäyksessä suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja suoritti onnistuneita vastaiskuja. Näistä ansioista hänet nimitettiin [[8. syyskuuta]] [[1941]] Mannerheim-ristin ritariksi numero 9. |
||
Ritari Kivelä toimi [[Aksel Airo|kenraali Airon]] oikeusavustajana ns. asekätkentäjutussa. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
{{Tynkä/Henkilö}} |
{{Tynkä/Henkilö}} |
||
Versio 21. toukokuuta 2007 kello 21.53
Eero Olavi Kivelä (vuoteen 1915 Nieminen, 18. kesäkuuta 1908, Tampere – 19. heinäkuuta 1992, Tampere) oli suomalainen kansanedustaja ja Mannerheim-ristin ritari.
Eero Kivelä valmistui kauppaopistosta 1928. Hän toimi G.A. Serlachius Oy:n nuoriso-ohjaajana ja sosiaalivirkailijana Mäntässä 1936–1942 sekä Oy Finlaysonin sosiaalijohtajana 1942–1973. Hän nousi eduskuntaan kansanedustaja Kalle Jutilan tilalle 10. lokakuuta 1945 Kokoomuksen edustajana Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä ja oli kansanedustajana vuoteen 1948 saakka. Hän oli Tasavallan presidentin valitsijamiehenä vuosina 1950, 1956 ja 1962.
Talvisodassa Kivelä toimi komppanianpäällikkönä osallistuen hyökkäykseen Tolvajärveltä Aittojoelle, missä hän haavoittui. Tästä hyökkäyksestä hänelle esitettiin jo välirauhan aikana Mannerheim-ristiä.
Jatkosodassa hän oli komppanianpäällikkönä jalkaväkirykmentti 27:ssä, joka kuului 18. divisioonaan. Rykmentti suoritti hyökkäysvaiheessa rajalla läpimurron vihollisasemiin ja kapteeni Kivelä osoitti tässä hyökkäyksessä suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja suoritti onnistuneita vastaiskuja. Näistä ansioista hänet nimitettiin 8. syyskuuta 1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 9.
Ritari Kivelä toimi kenraali Airon oikeusavustajana ns. asekätkentäjutussa.
Ritari Kivelä ylennettiin everstiluutnantiksi 4. kesäkuuta 1967.