Helsingin raitioliikenne

Vuodesta 1999 Helsingissä on liikennöity uusilla matalalattiavaunuilla

Helsingin raitiovaunut ovat Helsingin kaupungin liikennelaitoksen julkista liikennettä. Helsingin raitiovaunut ovat erityisesti keskustassa olennainen osa kaupunkikuvaa ja päivittäistä liikkumista. Liikennettä harjoittaa HKL-Raitioliikenne, joka on osa Helsingin kaupungin liikennelaitosta.

Nykytila

Helsingissä ajetaan nykyään laskentatavasta riippuen yhtätoista raitiolinjaa (1, 1A, 3B, 3T, 4, 4T, 6, 7A, 7B, 8, 10), joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on hieman Helsingin metroa suurempi. Vuonna 2004 raitiovaunuilla tehtiin yhteensä 56,6 miljoonaa matkaa. Helsingin raitiovaunuliikenne on itsekannattavaa.

Helsingin raitiovaunuissa käy tavallisten HKL- ja YTV-lippujen lisäksi erityinen ja edullisempi raitiovaunulippu, jonka vaihto-oikeus on rajattu muihin raitiovaunuihin.

Linjaliikenteen lisäksi myös tilausliikenteen merkitys on viime vuosina kasvanut, kun muutama raitiovaunu on kunnostettu pelkästään tilausliikenteen käyttöön. Tilausliikennevaunuja kunnostetaan parhaillaan lisää toiminnan laajentamiseksi. Tilausliikennettä markkinoi paitsi HKL itse myös yksityinen Oy Stadin Ratikat Ab. [1] [2]

Vanhojen korkealattiaisten raitiovaunujen rinnalle on pyritty tuomaan uusia matalalattiaisia Variotram-vaunuja, mutta oikuttelevan tekniikan vuoksi kaikkia matalalattiavaunuja ei ole missään vaiheessa kyetty ottamaan täysipainoiseen käyttöön.

Linjat

Raitioliikenneverkon linjakartta

• 1 Kauppatori–Käpylä
• 1A Eira–Käpylä
• 3B Eira–Kallio–Töölö–Kauppatori–Eira
• 3T Eira–Kauppatori–Töölö–Kallio–Eira
• 4 Katajanokka–Munkkiniemi
• 4T Katajanokan terminaali–Munkkiniemi
• 6 Hietalahti–Arabia
• 7A Senaatintori–Töölö–Pasila–Senaatintori
• 7B Senaatintori–Pasila–Töölö–Senaatintori
• 8 Salmisaari–Töölö–Arabia
• 9 Kirurgi-Itä-Pasila (vuodesta 2008 alkaen)
• 10 Kirurgi–Pikku Huopalahti (vuodesta 2008 Kolmikulma-Pikku Huopalahti)

Linjojen yhteispituus on 71 kilometriä (2004).

Varikot

HKL-Raitioliikenne käyttää kolmea varikkoa.

• Koskelan varikko, jolla säilytetään ja huolletaan 2/3 raitiovaunuista. Koskelassa sijaitsee myös koulutustilat.
• Töölön varikko on raitiovaunuvarikoista pienin. Siellä säilytetään ja huolletaan 1/3 raitiovaunuista.
• Vallilan varikolla sijaitsee raitiovaunukorjaamo ja HKL-Raitioliikenteen pääkonttori.

Tekniikka ja infrastruktuuri

Helsingin raitiotieverkko on rakennettu yksinomaan Helsingin kaduille eli se on perinteinen katuraitiotie, ei pikaraitiotie. Raiteet noudattavat 1000 millimetrin eli yhden metrin raideleveyttä. Linjaliikenteen verkosto on kauttaaltaan kaksiraiteinen siten, että molemmat kulkusuunnat liikennöivät omalla raiteellaan. Koska nykyisin käytettävät raitiovaunut eivät kykene vaihtamaan kulkusuuntaansa, rataverkossa on kääntymistä varten rakennettuja tiukkoja kääntösilmukoita. Katutilan salliessa raitiovaunuille on tehty oma kaistansa, joka on eristetty muusta liikenteestä sulkuviivalla tai korokkeella. Kantakaupungin ahtailla kaduilla raitiovaunut jakavat kadun muiden ajoneuvojen kanssa.

Raitiovaunut saavat kulkuvoimansa sähköstä, jonka ne ottavat raiteiden päällä kulkevista ilmajohdoista. Erityiset sähkönsyöttöasemat välittävät verkkoon tasavirtaa 600 voltin jännitteellä.

Raitioteillä on omat liikennevalot, joiden tulkinta perustuu värien sijasta symboleihin. Nuoli ylös vastaa vihreää, viiva keltaista ja s-kirjain punaista. Raitiovaunujen kulkua nopeutetaan joukkoliikenteen valoetuuksilla, jotka ovat osa Helmi-järjestelmää [3]. Vaikka ne vähentävät valoissa odottamista, etuudet eivät ole täydellisiä, joten raitiovaunutkin joutuvat usein muun liikenteen tavoin pysähtymään risteyksiin. Raitiolinjojen 4 ja 10 pohjoispäätyyn on suunniteltu kehitettäväksi 100 %:n etuus. Helmi-järjestelmä myös välittää vilkkaiden pysäkkien ilmoitustauluille seuraavien raitiovaunujen saapumisajan.

Historia

1970-luvun nivelvaunut ovat edelleen yleisin raitiovaunutyyppi Helsingissä

Säännöllinen raitiotieliikenne Helsingissä aloitettiin vuonna 1891. Raitioteiden rakentamisesta ja liikennöinnistä vastasi yksityinen Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö (HRO). Ensimmäiset raitiovaunut olivat hevosvetoisia. Ilmajohdosta otettuun sähkövoimaan kuitenkin siirryttiin varsin pian ja viimeinen hevosvetoinen raitiolinja lopetettiin 1901. Raitiotiet oli alkujaan rakennettu yksiraiteisiksi niin, että vastakkaisiin suuntiin kulkeneet raitiovaunut kohtasivat erityisillä kaksiraiteisilla kohtauspaikoilla. Vuosina 1908–1909 raitiotiet levennettiin kauttaaltaan kaksiraiteisiksi. Samassa yhteydessä pohdittiin hevosvetoisten raitiovaunujen aikaisen 1000 millimetrin raideleveyden leventämistä, mutta kustannussyistä kapearaiteisista raitioteistä ei luovuttu.

Sisällissodan alkaessa raitioteiden liikenne väliaikaisesti pysähtyi. Punaisten hallitsemassa Helsingissä raitioteitä ryhdyttiin liikennöimään nimellä Helsingin Kaupungin Raitiotiet (HKR). Sisällissodan päätyttyä raitioteiden liikennöinti palasi jälleen yksityiselle HRO:lle, jonka pääosakas oli tosin jo vuodesta 1913 lähtien ollut Helsingin kaupunki. Vuonna 1944 raitioliikenne otettiin lopullisesti kaupungin haltuun, kun Helsingin kaupunki lunasti HRO:n omaisuuden. Helsingin raitioteitä liikennöi vuodesta 1945 lähtien tarkoitusta varten perustettu Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Helsingin raitiotieverkkoa oli ajan kuluessa laajennettu ja sen pituus saavutti huippunsa 1950-luvulla. Seuraavina vuosikymmeninä autoistuminen ja metrosuunnitelmat loivat paineita lakkauttaa raitioliikenne ja korvata se linja-autoilla ja maanalaisella metrolla. Muun muassa onnistuneiden kalustohankintojen takia Helsingin raitiotiet kuitenkin selvisivät 60- ja 70-lukujen läpi rakennetun verkoston laajuuden tai palvelutason olennaisesti kärsimättä. Lakkautuspaineiden vähentyessä raitiovaunut saivat autoistuneessa kaupungissa omia kaistoja ja raitioliikenteen taloudellista kannattavuutta kohennettiin siirtymällä erillisistä rahastajista kuljettajarahastukseen. Vaikka raitioliikenteelle kylmennyt poliittinen ilmapiiri ei lopulta johtanut raitioliikenteen lakkautukseen, raitiovaunua ei enää valittu kasvavan kaupungin uusien asuinalueiden joukkoliikennemuodoksi. Niinpä Helsingin raitiotieverkkoon ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana tehty merkittäviä laajennuksia vaan laajennukset ovat olleet lähinnä olemassa olevan verkon ylläpitoa ja lisäkiskojen rakentamista jo raitiotieliikenteen parissa olevien kaupunginosien alueelle.

Tulevaisuus

Helsingin raitioliikenteen tulevaisuus on riippuvainen Helsingin kaupungin kaavoitus- ja joukkoliikennepolitiikasta. Toistaiseksi poliittinen ilmapiiri on ollut myönteinen raitioliikenteelle Helsingin kantakaupungin alueella. Helsingin yleiskaavassa (2002) on pikaraitiotievaraukset Viikkiin ja Jokeri-bussilinjan korvaavalle raitiotielle. Ehdotukset nykyisen raitioverkon laajentamisesta pohjoisen suuntaan tai meren yli Lauttasaareen tai Kulosaareen eivät kuitenkaan ole käytännössä menestyneet.

Lähitulevaisuudessa perustetaan uusi raitiolinja 9, joka rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa linjan reitti on Kirurgi–Itä-Pasila, joka kulkee osin vanhaa, osin uutena rakennettavaa rataa pitkin. Toisessa vaiheessa linjalle rakennetaan kokonaan uusi rata Pasilasta Ilmalaan. Toinen merkittävä rakennushanke on uusi Jätkäsaaren kaupunginosa, jonne aiotaan rakentaa uutta rataa. Lisäksi keskustassa rakennetaan uutta rataa Kampin keskuksen yhteyteen. Sen lisäksi on päätetty rakentaa Mikonkadulle raitiotie Aleksanterinkadun ja Kaivokadun välille.

Kalusto

• 40 Variotram-matalalattiavaunua (valmistettu 1998–2004)
• 42 NrII-nivelvaunua (1983–1987) ja
• 40 NrI-nivelvaunua (1973–1975).

Näiden lisäksi raitioliikenteessä on vähemmässä määrin käytössä myös

• HM V-raitiovaunuja (1959)
• Neljä GT6 "Mannea" (1970), jotka tuotiin Saksan Mannheimista helpottamaan vaunupulaa ja
• GT8 "Ludde", joka on tilausajokäytössä
• RM1-raitiovaunu (1955), joka on entisöity alkuperäisasuun ja on tilausajokäytössä.

NrII-vaunujen kunnostuksen yhteydessä niihin rakennetaan matalalattiainen välipala [4]. Helsingin kantakaupungin kiertoajeluilla käytetty Spårakoff on raitiovaunuravintolaksi muutettu HM V-raitiovaunu.

Aiheesta muualla

• HKL-Raitioliikenne Liikennöitsijän sivusto, jolla tietoa liikenteestä.
• Suomen Raitiotieseura ry Yhdistyksen sivusto, jolla runsaasti tietoa Helsingin raitioliikenteen historiasta ja kalustosta.

Helsingin seudun joukkoliikenne