Kaarle V (keisari)

Kaarle V

Kaarle (s. 24. helmikuuta 1500, Gent, nyk. Belgia – k. 21. syyskuuta 1558, Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1558. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin myös nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle oli Habsburgien sukuun kuulunut hallitsija.

Kaarlen hallitsijakausi oli sotaisa: Ranskan kuningas Frans I:n kanssa hän kävi yhteensä neljä sotaa. Turkkilaisia oli torjuttava useaan kertaan hyökkäyksiltä. Wormsin valtiopäivillä 1521 Kaarle oli esittänyt kielteisen kantansa uskonpuhdistukseen, mutta taistelujen myötä (muun muassa Schmalkaldenin sota) hän joutui taipumaan sopimukseen uskonvapaudesta, mikä vahvistettiin Augsburgin uskonrauhassa 1555.

Vuonna 1556 Kaarle luopui kruunuistaan ja vetäytyi elämänsä viimeisiksi vuosiksi luostariin.

Kaarlen elämä ennen keisarinvaalia

Kaarle V Christoph Ambergerin maalauksessa n. vuodelta 1532

Kaarle syntyi 24 helmikuuta 1500 vanhan keisari Maksimilian I pojanpojaksi. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Kaunis ja äitinsä Johanna, jota on kutsuttu Vähämieliseksi hermostollisten vaikeuksiensa takia. Johanna oli myös Kastialian kuningattaren Isabellan jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Kaarlen vanhemmat kuitenkin kuolivat pian ja nuori kruununperillinen siirtyi hänen tätinsä Margareeta Itävaltalaisen holhoukseen jonka burgundilaisen ritariaatteen kyllästämässä hovissa hän varttui. Sillä Margareeta Itävaltalainen oli Alankomaiden käskynhaltija ja hallitsi Saksan keisarikunnan kruunun jalokiveä, Reinin suistoa ja Hollannin suuria kauppakaupunkeja. Sillä Filip Kauniin kuollessa Kaarle oli vain kuusivuotias. Kaarlella oli huono kielipää, hänen äidinkielensä ranskakaan ei ollut sujuvaa. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Uskonpuhdistusten aikakautena Kaarle oli uskollinen katolilainen, jonka hurskaat juuret juontuivat hänen lapsuudestaan Burgundissa. Äitinsä kautta, joka oli Espanjan hallitsijaparin Ferdinandin ja Isabellan tytär, Kaarlella oli oikeus Kastilian ja Aragonian valtaistuimeen ja sen kautta koko Espanjan hallintaan. Vuonna 1517 hän vihdoin ensi kertaa matkusti perimäänsä valtakuntaan. Kun Ferdinandin ja Isabellan kaltaisia voimakkaita hallitsijoita maassa ei enää ollut, kohtasi Kaarle yhä kasvavat määrät valituksia ja kasvavan anarkian. Espanjalaiset inhosivat Kaarlea joka ei osannut espanjaa ja joka toi mukanaan flaamilaisen seurueen. Saksalaisen kasvatuksen saanut Kaarle ei ollut edes Espanjan aateliston mieleen. Kastilian cortes alkoi helmikuussa 1518 ja tuossa tapahtumassa Kaarle vannoi säilyttävänsä maan tavat ja etuoikeudet ja antavansa virkoja vain espanjalaista syntyperää oleville. Tämä herätti raivoa espanjalaisissa, sillä Kaarle oli juuri ennen cortesia nimittänyt Toledon arkkipiispaksi ja Espanjan primakseksi neuvonantajansa alankomaalaista sukua olevan 19-vuotiaan pojan.

Triviaa

Kaarle oli kielitaitoinen mies. Hänen sanottiin puhuvan "espanjaa Jumalalleen, italiaa naisilleen, ranskaa miehilleen ja saksaa hevoselleen".

Lähteet

Grimberg, Carl: Kansojen historia osa 11: Löytöretket & uskonpuhdistus. WSOY, 1982.

Edeltäjä: Maksimilian I

Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija  1530–1556

Seuraaja: Ferdinand I