Ero sivun ”Mehikasvi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
14 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
p
korjattu väärälle sivulle osoittanut linkki
p (Botti lisäsi: pt:Planta suculenta)
p (korjattu väärälle sivulle osoittanut linkki)
Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja karvan peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin kaktuksilla ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet piikeiksi, jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt yhteyttävä mehivarsi.
 
Monet mehikasvit ovat niin sanottuja CAM-kasveja (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään [[hiilidioksidi]]a ja varastoi sen vakuoliin omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi [[yhteyttäminen|yhteyttämistä]] varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan vakuoliin[[vakuoli]]in, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.
 
{| border="0" align="center" cellpadding="3" cellspacing="1" style="empty-cells:show; margin-left:1em; margin-bottom:0,5em; background:#aaaaaa;"
| [[Crassulaceae]] || 1300 || lehti || maailmanlaajuinen || [[maksaruohot]], [[mehitähdet]], [[rahapuu]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
| [[Aizoaceae]] || 2000 || lehti || [[Afrikka|Afrikan]] eteläosa || [[kivikukat|elävät kivet]], [[jääpäivikit]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
| [[Apocynaceae]] || 500 || varsi || Afrikka, [[Arabian niemimaa]], [[Intia]] ||
103

muokkausta

Navigointivalikko