Ero sivun ”Syväterävyysalue” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Luokittelua |
|||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
<gallery> |
<gallery> |
||
Image:Josefina with Bokeh.jpg| |
Image:Josefina with Bokeh.jpg|Henkilökuva, jossa kohde on erotettu taustasta lyhyellä syväterävyysalueella |
||
Image:DendrocoposMinorNaturalHabitat.jpg|Kuva [[pikkutikka|pikkutikasta]], jossa kohteen edessä ja takana olevat elementit on rajatulla syväterävyysalueella pyritty erottamaan kohteesta |
Image:DendrocoposMinorNaturalHabitat.jpg|Kuva [[pikkutikka|pikkutikasta]], jossa kohteen edessä ja takana olevat elementit on rajatulla syväterävyysalueella pyritty erottamaan kohteesta |
||
Image:CygnusOlorShallowDOF-560mm.jpg|Pitkä 560 mm:n todellinen polttoväli johtaa lyhyeen syväterävyysalueeseen aukon 10 kaltaisella pienelläkin aukolla |
Image:CygnusOlorShallowDOF-560mm.jpg|Pitkä 560 mm:n todellinen polttoväli johtaa lyhyeen syväterävyysalueeseen aukon 10 kaltaisella pienelläkin aukolla |
||
Versio 21. huhtikuuta 2007 kello 16.58
Syväterävyysalueella tarkoitetaan valokuvauksessa syvyyssuuntaista aluetta, jolla kohteet ovat kunnolla tarkentuneita.
Kuvatessaan valokuvaaja voi valita käyttämänsä aukon arvolla kuinka suureksi syväterävyysalue muodostuu. Lähtökohtaisesti syväterävyysalue muodostuu sitä lyhyemmäksi, mitä suuremapaa aukkoarvoa valokuvaaja käyttää. Vastaavasti pientä aukkoarvoa käytettäessä syväterävyysalue voi ulottua kuvan etualalta äärettömään.
Aukon arvon lisäksi syväterävyysalueeseen vaikuttaa kuitenkin myös objektiivin todellinen polttoväli ja toisaalta kohteen etäisyys kuvaajasta.
Yleisinä sääntöinä voidaan pitää, että mitä lähempänä olevaa kohdetta kuvataan, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue muodostuu. Erityisen merkittävää tämä on makrokuvauksessa, jossa kuvattaessa vain joidenkin senttien päässä olevaa kohdetta, suuremmalla aukkoarvolla syväterävyysalue voi rajoittua vain joihinkin millimetreihin. Toisaalta, kuvattaessa vaikkapa maisemaa lyhyen polttovälin laajakulmaobjektiivilla, syväterävyysalue on suhteellisen helppoa saada ulottumaan kuvan etualalta äärettömään.
Objektiivin polttovälin vaikutus taas ilmenee siinä, että mitä pidempi objektiivin todellinen polttoväli on, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue jää.
Syväterävyysalueen hallinta on yksi valokuvauksen ilmaisukeinoja. Kohteen ollessa yksilö, kuten henkilö, lyhyen syväterävyysalueen katsotaan useimmiten kohdentavan huomion kuvan varsinaiseen kohteeseen irrottamalla kohteen mahdollisesti häiritsevästä taustasta ja/tai etualasta. Toisaalta, vaikkapa maisemakuvauksessa syväterävyysalueen odotetaan ulottuvan kuvan etualalta äärettömään, siten että kaikki kuvassa näkyvä on kunnolla tarkentunutta.
Käytettäessä erilaisia taskukameroita, syväterävyysalueen hallinnointi voi olla vaikeaa tai mahdotonta johtuen taskukameroiden objektiivien erittäin lyhyistä todellisista polttoväleistä. Järjestelmäkameroiden osalta syväterävyysalueen kunnollinen hallinnointi voi puolestaan muodostua kustannuskysymykseksi, sillä suurellakin aukolla tarkkapiirtoiset objektiivit voivat olla varsin kalliita.
Esimerkkejä
-
Henkilökuva, jossa kohde on erotettu taustasta lyhyellä syväterävyysalueella -
Kuva pikkutikasta, jossa kohteen edessä ja takana olevat elementit on rajatulla syväterävyysalueella pyritty erottamaan kohteesta -
Pitkä 560 mm:n todellinen polttoväli johtaa lyhyeen syväterävyysalueeseen aukon 10 kaltaisella pienelläkin aukolla -
Esimerkki polttoväliltään 17 mm:n laajakulmaobjektiivilla otetusta kuvasta, jossa aukolla 9 syväterävyysalue ulottuu etualalta äärettömään
