Ero sivun ”Käänteisagonisti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p eli |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p Luokka:Lääkeaineoppi |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
{{tynkä/lääketiede}} |
{{tynkä/lääketiede}} |
||
[[Luokka:Lääkeaineoppi]] |
|||
[[de:Inverser Agonist]] |
[[de:Inverser Agonist]] |
||
Versio 20. huhtikuuta 2007 kello 17.25
Kun agonistin pitoisuus nousee, reseptorin aktiivisuus lisääntyy. Käänteisagonistin vaikutus on päinvastainen, sillä sen pitoisuuden nouseminen vähentää reseptorin aktiivisuutta.
Käänteisagonisti on kemiallinen yhdiste, joka rakenteensa perusteella eli ligandina sitoutuu kohdereseptoriinsa aiheuttaen siinä vastakkaisen vasteen kuin kohdereseptorin reseptoriagonistit eli ”reseptorinaktivoijat”. Käänteisagonistin vaikutuksesta reseptoriproteiinin biologinen aktiivisuus on heikompi kuin tilanteessa, jossa koko reseptoripopulaatio olisi miehittämättömänä eli siis ilman sitoutuneita ligandeja.
Katso myös
Lähteet
- Koulu M ja Tuomisto J: Farmakologia ja toksikologia, 6. painos, I osa Yleisfarmakologiaa ja –toksikologiaa, 2. luku Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit 2004. Kustannus Oy Medicina. Viitattu 21.3.2007.