Ero sivun ”Sikiö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Käyttäjän 84.250.117.50 (keskustelu) muokkaus 2673399 kumottiin |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Sikiö osaa jo muun muassa nukkua, ja varsinkin neljännen kuukauden jälkeen sen liikehdintä alkaa tuntua. Sikiön ihmisyys on edelleen jatkuvan filosofisen keskustelun aiheena. |
Sikiö osaa jo muun muassa nukkua, ja varsinkin neljännen kuukauden jälkeen sen liikehdintä alkaa tuntua. Sikiön ihmisyys on edelleen jatkuvan filosofisen keskustelun aiheena. |
||
== Yksilönkehityksen vaiheet |
== Yksilönkehityksen vaiheet ihmisellä == |
||
Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14 päivän kuluttua kierron alkamisesta, munasarjasta vapautuu munasolu ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. [[Raskaus]] alkaa, kun siittiö hedelmöittää munasolun munanjohtimessa. Hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti alkaa jakautua matkalla kohti kohtua. Solurykelmäasteella oleva alkio saavuttaa kohdun 3-5 päivää ja kiinnittyy kohdun seinämään 5-8 päivää hedelmöityksen jälkeen. Pian kohtuun saapumisen jälkeen solurykelmän sisään avautuu nesteen täyttämä ontelo, ja solurykelmää kutsutaan nimellä alkiorakkula (engl. blastocyst). Kohtuun kiinnittymistä kutsutaan implantaatioksi. Mikäli kuukautiskierrossa vapautuu kaksi tai useampia munasoluja, saattaa seurauksena olla monisikiöraskaus, useimmiten kaksoset. |
Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14 päivän kuluttua kierron alkamisesta, munasarjasta vapautuu munasolu ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. [[Raskaus]] alkaa, kun siittiö hedelmöittää munasolun munanjohtimessa. Hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti alkaa jakautua matkalla kohti kohtua. Solurykelmäasteella oleva alkio saavuttaa kohdun 3-5 päivää ja kiinnittyy kohdun seinämään 5-8 päivää hedelmöityksen jälkeen. Pian kohtuun saapumisen jälkeen solurykelmän sisään avautuu nesteen täyttämä ontelo, ja solurykelmää kutsutaan nimellä alkiorakkula (engl. blastocyst). Kohtuun kiinnittymistä kutsutaan implantaatioksi. Mikäli kuukautiskierrossa vapautuu kaksi tai useampia munasoluja, saattaa seurauksena olla monisikiöraskaus, useimmiten kaksoset. |
||
Versio 15. huhtikuuta 2007 kello 19.05
Sikiö on ihmisen kehitysvaihe. Hedelmöityksen jälkeen jakaantuvaa munasolua kutsutaan alkioksi. Alkiota aletaan kutsua sikiöksi kahdeksan viikon kuluttua hedelmöityksestä aina syntymään asti.
Sikiö osaa jo muun muassa nukkua, ja varsinkin neljännen kuukauden jälkeen sen liikehdintä alkaa tuntua. Sikiön ihmisyys on edelleen jatkuvan filosofisen keskustelun aiheena.
Yksilönkehityksen vaiheet ihmisellä
Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14 päivän kuluttua kierron alkamisesta, munasarjasta vapautuu munasolu ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. Raskaus alkaa, kun siittiö hedelmöittää munasolun munanjohtimessa. Hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti alkaa jakautua matkalla kohti kohtua. Solurykelmäasteella oleva alkio saavuttaa kohdun 3-5 päivää ja kiinnittyy kohdun seinämään 5-8 päivää hedelmöityksen jälkeen. Pian kohtuun saapumisen jälkeen solurykelmän sisään avautuu nesteen täyttämä ontelo, ja solurykelmää kutsutaan nimellä alkiorakkula (engl. blastocyst). Kohtuun kiinnittymistä kutsutaan implantaatioksi. Mikäli kuukautiskierrossa vapautuu kaksi tai useampia munasoluja, saattaa seurauksena olla monisikiöraskaus, useimmiten kaksoset.
Alkiokehityksen toisen viikon aikana alkiolle alkaa muodostua istukan suonikalvo ja ruskuaispussi. Kolmannella viikolla tapahtuu alkiokerrosten (eksodermi, mesodermi ja entodermi) muodostuminen, mitä kutsutaan gastrulaatioksi. Lisäksi alkion hermostoputki, josta kehittyy myöhemmin keskushermosto, sekä selkärangan alkujaokkeet (somiitit) alkavat muodostua. Elinten muodostuminen alkaa kolmannesta viikosta eteenpäin, ja kahdeksannella viikolla lähes kaikki elimet aivoja ja selkäydintä lukuun ottamatta ovat pääosin valmiit. Keskushermosto ja keuhkot jatkavat kehittymistä syntymään saakka. Kun hedelmöittymisestä on kulunut kahdeksan viikkoa (10. raskausviikko), alkiota aletaan kutsua sikiöksi. Nainen voi tuntea sikiön liikkeet noin 16.-20. raskausviikolla. Sikiö saa ravintonsa istukan kautta.
Sikiön verenkierto
Sikiö saa happea ja ravinteita äidin verenkierrosta istukan kautta ja samalla tavoin siirtyy kuona-aineita ja hiilidioksidia sikiön verenkierrosta äidin verenkiertoon. Sikiön verenkierrosta suurin osa ohittaa pienen verenkierron, koska keuhkot eivät vielä hengitä. Pienen verenkierron ohituskohtia on kaksi. Toinen on keuhkovaltimorungon ja aortan välissä oleva valtimotiehyt. Toinen sijaitsee sydäneteisten välillä ja sitä kutsutaan soikeaksi aukoksi. Sikiön niukkahappinen veri kulkee sisempien lonkkavaltimoiden kautta oikeaan ja vasempaan napavaltimoon, joista veri kulkee istukkaan. Istukasta runsashappinen ja ravintoainepitoinen veri kulkee paritonta napalaskimoa pitkin maksan ohi ja laskimotiehyttä pitkin alaonttolaskimoon. Alaonttolaskimosta veri kulkee sydämen oikeaan eteiseen, josta osa verestä kulkee soikean aukon kautta vasempaan eteiseen, sieltä vasempaan kammioon, josta veri jatkaa aorttaan. Aortasta veri kulkee päähän ja yläraajoihin meneviin valtimoihin, kuten solisvaltimoihin ja nikamavaltimoihin. Osa oikean eteisen verestä kulkee oikean kammion kautta keuhkovaltimorunkoon. Keuhkovaltimorungossa veri ohittaa pienen verenkierron kulkemalla aorttaan valtimotiehyttä pitkin. Valtimotiehyt tulee aortan siihen kohtaan, jonka yläpuolelle jää päähän ja yläraajoihin menevät valtimot.
Valtimotiehyt, laskimotiehyt ja soikea aukko sulkeutuvat melko pian lapsen syntymän jälkeen. Soikea aukko sulkeutuu heti lapsen ensimmäisten hengenvetojen seurauksena, jolloin sydämen oikean eteisen verenkierto lisääntyy. Tällöin verenpaine kasvaa oikeassa eteisessä ja sulkee soikean aukon jo siinä valmiina olevan läpän. Jos valtimotiehyt tai soikea aukko ei sulkeudu normaalisti, on lapsella synnynnäinen läppävika.
