Ero sivun ”Se Wsi Testamenti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mema1968 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Viitteet
Rivi 5: Rivi 5:
'''Se Wsi Testamenti''' ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen [[suomen kieli|suomenkielinen]] käännös [[Raamattu|Raamatun]] [[Uusi testamentti|Uudesta testamentista]]. Käännöksen teki [[Mikael Agricola]] uskonpuhdistuksen aikoihin. Se painettiin vuonna [[1548]].
'''Se Wsi Testamenti''' ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen [[suomen kieli|suomenkielinen]] käännös [[Raamattu|Raamatun]] [[Uusi testamentti|Uudesta testamentista]]. Käännöksen teki [[Mikael Agricola]] uskonpuhdistuksen aikoihin. Se painettiin vuonna [[1548]].


Agricola perusti käännöksensä [[Erasmus Rotterdamilainen|Erasmus Rotterdamilaisen]] toimittamiin [[muinaiskreikka|kreikankielisiin]] alkuteksteihin ([[1516]]), [[latina]]nkieliseen [[Vulgata]]an, [[Martin Luther|Lutherin]] saksankieliseen Raamattuun ([[1534]]; Uusi testamentti tosin ilmestyi saksaksi jo vuonna [[1522]]), sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin ([[1526]]) ja [[Kustaa Vaasa]]n Raamattuun ([[1541]]). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana, ja muille kielille tehtyjä käännöksiä lähinnä tekemänsä käännöksen vertailuun ja tarkistamiseen.
Agricola perusti käännöksensä [[Erasmus Rotterdamilainen|Erasmus Rotterdamilaisen]] toimittamiin [[muinaiskreikka|kreikankielisiin]] alkuteksteihin ([[1516]]), [[latina]]nkieliseen [[Vulgata]]an, [[Martin Luther|Lutherin]] saksankieliseen Raamattuun ([[1534]]; Uusi testamentti tosin ilmestyi saksaksi jo vuonna [[1522]]), sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin ([[1526]]) ja [[Kustaa Vaasa]]n Raamattuun ([[1541]]). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana, ja muille kielille tehtyjä käännöksiä lähinnä tekemänsä käännöksen vertailuun ja tarkistamiseen.<ref name="nuorteva">Nuorteva 1992.</ref>


Agricola aloitti käännöstyön jo [[1530-luku|1530-luvun]] alussa opiskellessaan [[Wittenberg]]in yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan [1]. Käännös oli valmiina jo vuonna [[1543]], mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna [[1547]]. Kirja painettiin [[Tukholma]]ssa Amund Laurentssonin kirjapainossa.
Agricola aloitti käännöstyön jo [[1530-luku|1530-luvun]] alussa opiskellessaan [[Wittenberg]]in yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.<ref name="lehikoinen">Lehikoinen & Kiuru 1989.</ref> Käännös oli valmiina jo vuonna [[1543]], mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna [[1547]]. Kirja painettiin [[Tukholma]]ssa Amund Laurentssonin kirjapainossa.<ref name="nuorteva"/>


Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille [[Ilmestyskirja]]a lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherin ja Kustaa Vaasan Raamatuista. Toinen alkupuhe kertoi [[kristinusko]]n tulosta [[Suomi|Suomeen]], sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.
Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille [[Ilmestyskirja]]a lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherin ja Kustaa Vaasan Raamatuista. Toinen alkupuhe kertoi [[kristinusko]]n tulosta [[Suomi|Suomeen]], sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.<ref name="nuorteva"/>


Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.
Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.<ref name="nuorteva"/>


On mahdollista, että Agricola on saanut käännöstyöhönsä apua, sillä esimerkiksi [[Martti Teitti]] opiskeli hänen kanssaan samaan aikaan Wittenbergissä, mutta mitään varsinaisia tietoja käännösten mahdollisesta tarkistajasta tai toisesta kääntäjästä ei ole [1].
On mahdollista, että Agricola on saanut käännöstyöhönsä apua, sillä esimerkiksi [[Martti Teitti]] opiskeli hänen kanssaan samaan aikaan Wittenbergissä, mutta mitään varsinaisia tietoja käännösten mahdollisesta tarkistajasta tai toisesta kääntäjästä ei ole.<ref name="lehikoinen"/>


== Lähteitä ==
== Viitteet ==


<references/>
* [1] Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva: "Kirjasuomen kehitys", Hakapaino Oy, Helsinki, 1989. ISBN 951-45-5073-0.

* ''Biblia 350 v: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri''. Toim. J. Nuorteva. Helsinki: Suomalainen kirjallisuuden seura 1992
== Lähteet ==

* Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva: ''Kirjasuomen kehitys'', Hakapaino Oy, Helsinki, 1989. ISBN 951-45-5073-0.
* ''Biblia 350 v: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri''. Toim. J. Nuorteva. Helsinki: Suomalainen kirjallisuuden seura 1992.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 10. huhtikuuta 2007 kello 12.38

Se Wsi Testamenti, nimilehti
Agricola ojentaa Se Wsi Testamenti -käännöksensä Kustaa Vaasalle

Se Wsi Testamenti ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista. Käännöksen teki Mikael Agricola uskonpuhdistuksen aikoihin. Se painettiin vuonna 1548.

Agricola perusti käännöksensä Erasmus Rotterdamilaisen toimittamiin kreikankielisiin alkuteksteihin (1516), latinankieliseen Vulgataan, Lutherin saksankieliseen Raamattuun (1534; Uusi testamentti tosin ilmestyi saksaksi jo vuonna 1522), sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin (1526) ja Kustaa Vaasan Raamattuun (1541). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana, ja muille kielille tehtyjä käännöksiä lähinnä tekemänsä käännöksen vertailuun ja tarkistamiseen.[1]

Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa.[1]

Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille Ilmestyskirjaa lukuun ottamatta, sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen, ja se oli käännetty lähinnä Lutherin ja Kustaa Vaasan Raamatuista. Toinen alkupuhe kertoi kristinuskon tulosta Suomeen, sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.[1]

Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun, sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.[1]

On mahdollista, että Agricola on saanut käännöstyöhönsä apua, sillä esimerkiksi Martti Teitti opiskeli hänen kanssaan samaan aikaan Wittenbergissä, mutta mitään varsinaisia tietoja käännösten mahdollisesta tarkistajasta tai toisesta kääntäjästä ei ole.[2]

Viitteet

  1. a b c d Nuorteva 1992.
  2. a b Lehikoinen & Kiuru 1989.

Lähteet

  • Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva: Kirjasuomen kehitys, Hakapaino Oy, Helsinki, 1989. ISBN 951-45-5073-0.
  • Biblia 350 v: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri. Toim. J. Nuorteva. Helsinki: Suomalainen kirjallisuuden seura 1992.

Aiheesta muualla