Ero sivun ”Kajaani (yritys)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
===Johtajat=== |
===Johtajat=== |
||
Kajaani Oy:n |
Kajaani Oy:n toimitusjohtajat: |
||
*[[Paavo Paloheimo|Paavo Werner Paloheimo]] (s.1868-k.1921), johtajana 1907-1921 |
*[[Paavo Paloheimo|Paavo Werner Paloheimo]] (s.1868-k.1921), johtajana 1907-1921 |
Versio 1. huhtikuuta 2007 kello 18.25
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö |
Kajaani Oy oli Kajaanin Tihisenniemellä Kajaaninjoen rannassa pääpaikkaansa pitänyt paperin, sahatavaran, sellun ym. valmistusta harjoittava yritys. Yhtiön perustava kokous pidettiin 9.3. vuonna 1907 Riihimäellä. Yhtiön nimi oli aluksi Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö. Perustava kokous pidettiin Riihimäellä. Yhtiön pääosakkaita olivat Kalle Välimaa sekä Paloheimo-veljekset Hjalmar Gabriel Paloheimo, Karl Alfred Paloheimo ja Paavo Paloheimo. Muut osakkaat olivat ähtäriläinen August Annila ja kajaanilainen kauppias Ivan Sergejeff. Yrityksen alkuperäinen nimi vaihtui Kajaani Oy:ksi vuonna 1945.
Kajaani Oy:n pääomistajat Kansallis-Osake-Pankki ja vakuutusyhtiö Pohjola päättivät sulauttaa Kajaani Oy:n Yhtyneet Paperitehtaat Oy:öön vuoden 1989 aikana, jolloin Yhtyneistä tuli Suomen kolmanneksi suurin metsäyhtiö Kymmenen ja Enso-Gutzeitin jälkeen. Kajaani Oy:n viimeisen toimintavuoden liikevaihto (konserni 1988) oli noin 1,5 mrd mk (n. 250 milj. €).
Tuotantolaitokset
Perusteina puunjalostusteollisuuden perustamiselle Kajaaniin olivat havupuumetsät, koskivoima ja rautatie. Ensimmäisenä tuotantolaitoksena aloitti vuonna 1907 saha. Ensimmäinen paperikone PK1 käynnistyi vuonna 1919 ja puutyötehdas vuonna 1924. Lisäksi Kajaani Oy on valmistanut tiiliä, puusepäntuotteita, spriitä ja klooria, myllytuotteita ja sillä on ollut myös oma maatila. Se on myös harjoittanut malminetsintää.
Kajaani Oy:n suurin tuotantolaitos oli Kajaanin paperitehdas. Lisäksi yhtiöllä oli Kajaanin saha ja vuodesta 1910 vuoteen 1982 saakka myös Kajaanin sellutehdas sekä pari muuta pienempää sahaa Kainuussa. Yhtiöllä oli myös vuodesta 1973 vuoteen 1985 sulfiittiselluloosatehdas Oulun Toppilassa (Kajaani Oy:n Toppilan sellutehdas). Sulfiittiselluloosamarkkinoiden romahtamisen vuoksi Toppilan tehtaan kaikki 320 työntekijää irtisanottiin ja tehdas lakkautettiin. Kajaani Oy omisti myös osan Oulu Oy:stä vuodesta 1936 vuoteen 1986 saakka, jolloin se myi osuutensa siitä toiselle omistajalle, Veitsiluoto Oy:lle.
Merkittäviä vuosilukuja
- 1907 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö aloitti toimintansa, sahan tuotanto alkoi
- 1910 Kajaanin sellutehdas käynnistyi
- 1917 Ämmäkosken voimalaitos valmistui (voimalaitosta laajennettu 1940-luvulla)
- 1918 Yhtiön osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä alkoi
- 1919 Paperikone 1 (Karlstads Mekaniska Verkstad) käynnistyi
- 1943 Koivukosken voimalaitos valmistui
- 1945 Yhtiön nimi muuttui Kajaani Oy:ksi
- 1957 Jätelipeän polttokattila (kattila 4) valmistui
- 1963 Paperikone 2 (Valmet) ja höyrykattila 5 käynnistyivät
- 1970 Yhtiö aloitti elektroniikkatuotannon (Kajaani Oy elektroniikka, myöh Kajaani elektroniikka Oy, nyk Metso Automation Oy Kajaani)
- 1971 Paperikone 3 (Valmet) käynnistyi
- 1973 - 1985 Toppilan sellutehdas Oulussa oli osa Kajaani Oy:tä
- 1982 Paperikone 4 (Valmet) käynnistyi, sulfiittisellutehdas lakkautettiin, elektroniikkateollisuus myytiin
- 1983 Paperikone 1 pysäytettiin ja myytiin myöhemmin Kiinaan
- 1989 Kajaani Oy yhdistyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita
- 1996 Repola Oy ja Kymmene Oy yhdistyivät; Kajaanin tehdas tuli osaksi UPM-konsernia
Tihisenniemen tehtaalla vietetään satavuotisjuhlia vuonna 2007. Henkilöstölle järjestettävät juhlat ovat 1919 rakennetussa, nykyään käyttämättömänä olevassa paperikonesalissa elokuussa.
Kajaani Oy:n merkitys Kainuussa
Kajaani Oy ja sen seuraajat ovat lähes aina olleet suurin yksityinen työnantaja Kajaanissa ja Kainuussa. Siitä johtuen yhtiöstä käytettiin nimitystä "Kainuun leivän isä". Parhaimmillaan yhtiö on työllistänyt lähes 7000 työntekijää 1950-luvun alkupuolella. Heistä metsätöissä olevia oli lähes 5000. Välittömän taloudellisen vaikutuksensa lisäksi yhtiö muodosti Kajaanin huomattavaksi valtakunnalliseksi teollisuuskeskukseksi 1920-luvun alussa.Kajaani Oy:n pääkonttori sijaitsi Kajaanin Tihisenniemellä. Nykyään tiloissa toimii UPM-Kymmene Oyj:n toimistoja.
Johtajat
Kajaani Oy:n toimitusjohtajat:
- Paavo Werner Paloheimo (s.1868-k.1921), johtajana 1907-1921
- Väinö Kotilainen, johtajana 1921-1924
- Assar Wichman, johtajana 1924-1934
- Niilo Kanto(s.1897 - k.1956), johtajana 1934-1956, diplomi-insinööri, vuorineuvos
- Paavo Kivi, johtajana 1956-1962
- Olli Paloheimo, johtajana 1956-?
- Mikko Tähtinen, johtajana 1962-1978 (s.1914-k.2003), diplomi-insinööri, vuorineuvos
- Juhani Ahava, johtajana 1978-1989, vuorineuvos (Kajaani Oy:n viimeinen toimitusjohtaja)
Poro yritystunnuksena
Kajaani Oy:n yritystunnuksena eli logona oli aiemmin poron pää ja sittemmin kokonainen poron ääriviivat käsittävä hahmo. Yritystunnus kuvaa Kajaanin tehtaan sijaintia Tihisenniemellä, Peurapäänlahden rannalla. Peurapäänlahti oli Kajaaninjoessa, Tihisenniemen vieressä nykyisen paperitehtaan lähistöllä sijainnut lahti, joka oli poron (peuran) pään muotoinen. Lahti on nyttemmin täytetty osaksi tehdasaluetta. Poron kuva oli käytössä Kajaanin paperitehtaalla vielä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n aikana, mutta poistui viimeistään UPM-Kymmene Oyj:n konserni-ilmeen yhtenäistämisen myötä.
Rakennukset ja arkkitehtuuri
Tärkeitä Kajaani-yhtiölle kuuluneita rakennuksia Kajaanissa ovat mm.
- Pääkonttori (nyk. Keskuskonttori) Tihisenniemellä (Arkkitehti Eino Pitkänen)
- Koivukosken ja Ämmäkosken voimalaitokset Kajaaninjoessa
- Kajaani Oy:n puutarha nykyisen normaalikoulun vieressä ("Runtinpuoti")
- Kajaani Oy:n sininen talo (purettu, sijaitsi Citymarketin vieressä)
- Sissikadun kerho (edustustila)
- Makkolan ja Ensilän asuinalueet (suunnittelija mm. arkkitehti Heikki Tiitola)
- Lampitorni, joka on ensimmäinen yhtiön rakentama kerrostalo Makkolassa
- Paavolan lastentarha (nyk. Kennelpiirin toimitila)
- Ensilän maatila ja mylly
- Karolineburgin kartano
- Yhtiön johtajan asunto Koskikara Kajaaninjoen rannalla (Arkkitehti Eino Pitkänen)
- Tuotantolaitokset Tihisenniemellä (suunnittelija mm. arkkitehti Aarno Raveala)
- Vanha pääporttirakennus ja tehtaan paloasema (Arkkitehti Eino Pitkänen)
Lisäksi yhtiön omistukseen kuuluivat Makkolan, Suvantolan ja Ensilän asuinalueet saunarakennuksineen. Suurin osa asuinalueiden taloista on purettu. Myös Oulujärvellä oleva Ärjänsaari kuului yhtiön omistukseen ja sitä käytettiin yhtiöläisten vapaa-ajanviettopaikkana. Lisäksi yhtiön viereen muodostui Purolan ja Katiskan asuinalueet.
Yhtiön laivat
Kajaani Oy:llä, Oulujoen Uittoyhdistyksellä ja Uittokalusto Oy:llä on ollut myös useita uittokäyttöön tarkoitettuja laivoja, kuten esimerkiksi:
- S/S Kajaani I
- S/S Kajaani II
- S/S Kajaani III
- S/S Kajaani IV
- S/S Kajani V
- S/S Kajaani VI
- M/s Kunto
- S/S Kouta
- M/S Ämmäkoski
- S/S Toukka
- S/S Tevä
- S/S Ärjä
- M/S Huikka
- S/S Uitto III, varppauslaiva
- S/S Uitto VI, varppauslaiva
- S/S Uitto VII, varppauslaiva
- S/S Uitto VIII, varppauslaiva
- S/S Uitto IX, varppauslaiva
Aiheesta muualla
- UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin paperitehdas
- UPM-Kymmene Wood, Kajaanin saha
- UPM:n Kajaanin tehtaat 100 vuotta (UPM-Kymmene Oyj)
- Oulun teollisuuden kehitys
- Tietoja Oulujärven vanhoista laivoista
- Kainuun Museon näyttely 100 vuotta Tihisenniemellä 21.1.2007 - 22.4.2007
- http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=642769
Kirjallisuutta
- Virtanen, Sakari, Yhtiöstä yksiköksi. UPM Kajaani. 2007 (100-vuotisjuhlajulkaisu, kirja sis. myös DVD:n).
- Virtanen, Sakari, Kainuuseen sijoitettu. Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945. Kajaani Oy 1907–1982. Ensimmäinen osa. Helsinki 1982. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
- Virtanen, Sakari, Puusta elävä. Kajaani Oy:n vaiheita vuodesta 1946. Kajaani Oy 1907–1982. Toinen osa. Helsinki 1985. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
- Tuovinen, Paavo. Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907-1982, valokuvat: Kajaani Oy:n arkisto, Kainuun museo, Akke Virtanen. Kajaani. 1982.
- Huovinen, Veikko. Kajaani Oy 70-vuotta 1977. Kajaani. Kajaani Oy. 1977.
- Kukkonen, Otso. Kajaani Oy 1907-1967. Kajaani. Kajaani Oy , 1967
- Susitaival, Paavo. Kajaani Oy 1907-1957. (50-vuotisjuhlajulkaisu)
- Lehtonen, K. F., Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö 1907-1932. Kajaani, 1932 (25-vuotisjuhlajulkaisu)
- Keränen, Veikko. Kajaanin sellutehdas 1909-1982. Veikko Keränen. Kajaani. 1982.
- Kauppila, Raili. Yhtiö järjestää. Kainuun museon näyttelyjulkaisu. 1997. Kajaani.
- Kajaviesti, Kajaani Oy:n sisäinen tiedotusviesti. Kajaani Oy 1975-1989
- Kajaanin kuulumisia : henkilöstölehti / Yhtyneet paperitehtaat Oy 1990-
- Kajaani Oy:n kuulumisia. Kajaani. 1942-1989
- Keskisarja, Teemu, Afäärifennomaanit, Paloheimo-veljekset suurliikemiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina, Porvoo, 2006 (WSOY).
- Paavilainen, Marko. Eversti, Upseeri ja teollisuusmies Olli Paloheimo, Porvoo, 2006 (WSOY).
Elokuvia
- Paperitehtaan väkeä (DVD-elokuva), UPM-Kajaani. 2007. Kajaani
- Kajaani Oy, lyhytelokuva. 1950. Kajaani.
- Kajaani Oy, lyhytelokuva. 1989. Kajaani